Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä

Huumorin puute pahoitti kriitikon mielen – kaavamainen tie-elokuva ei oikein jaksa kiinnostaa. (Ikäraja K-7)

8.9.2022 09:01
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 09.09.2022

Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja sai ensi-iltansa vuonna 2014. Antti Litja teki hienoa työtä nimikkohahmona, ja elokuvakin oli oikein hauska draamakomedia. Ikävä kyllä Litja sairastui – ja lopulta menehtyi – eikä voinut osallistua Tiina Lymin ohjaaman Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan kuvauksiin. Heikki Kinnunen puki tutun karvahatun päähänsä Litjan sijaan. Kinnunen jatkaa koko kansan Mielensäpahoittajana myös kolmannessa, Mika Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa.

Hahmon luoja Tuomas Kyrö on käsikirjoittanut edelliset elokuvat ohjaajien kanssa. Tällä kertaa kirjoituskumppanina on ollut Daniela Hakulinen, mutta he ovat jostain syystä unohtaneet elokuvasta komedian. Hakulinen on käsikirjoittanut hurjan hienon Tytöt tytöt tytöt -elokuvan, joten kaksikon kyvyistä se ei ainakaan jää kiinni. Katsojan pitää vain hyväksyä, ettei kolmas Mielensäpahoittaja ole varsinaisesti komedia, vaan se on kaavamainen tie-elokuva.

Mistä sitten on tällä kertaa kyse? Mielensäpahoittajan rakas vuoden 1972 Eskortti tuhoutuu, eikä samanlaista tahdo löytyä muualta kuin Saksasta. Sinnehän se on miehen päästävä hakemaan uutta autoa. Seuraa se elokuvan ilmiselvin vitsi: kielitaidoton vanhus löytää itsensä bordellista, koska kyseli taksikuskilta escorttia. Ei oikein jaksa naurattaa.

Lopulta Mielensäpahoittaja päätyy bondaamaan kauan sitten kadonneen veljensä (Kari Väänänen) kanssa. Matkan varrella riidellään, sovitaan, ihmetellään hieman nykymaailman menoa ja kohdataan uusia yllättäviä tuttavuuksia. Mielensäpahoittajan pojatkin (Ville Tiihonen, Iikka Forss) kasvavat ihmisinä, vaikka jäävät vain synnyinkotiin odottamaan isänsä paluuta. Maailma muuttuu, mutta muuttuuko jäyhä jököttäjä, Mielensäpahoittaja?

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä on jopa pienimuotoinen pettymys, koska olen pitänyt edellisistä elokuvista. Hahmon perusolemus on jotenkin muuttunut, eikä vanhus heitä enää kekseliään pisteliäitä huomioita modernin maailman hömpötyksistä ja ongelmista. Hauskuus on vaihtunut harmaaseen totisuuteen. Elokuvan loppu olisi hyvä päätös Mielensäpahoittaja-trilogialle, mutta eiköhän sieltä vielä ainakin se neljäs osa tule jossain vaiheessa. Kyllä minä niin mieleni pahoitin.

Niko Ikonen

Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -elokuvan traileri

Lisää luettavaa