Saman hääpäivän johdosta sotajalalle joutuvista ystävättäristä kertova komedia on totaalisesti hukattu mahdollisuus.
Liv ja Emma ovat olleet ystäviä lapsuudesta asti. Yhtä kauan he ovat haaveilleet romanttisista prinsessahäistä tietyssä paikassa tiettynä vuodenaikana. Kumpikin on oletusarvoisesti toisen morsiusneito. Kohtalon oikusta kummallekin tarjoutuu mahdollisuus viettää unelmahäitään – samana päivänä.
Ronskiotteinen lakinainen Liv (Kate Hudson) uskoo jälleen saavansa tahtonsa läpi, mutta kiltti, muiden kynnysmatoksi yleensä joutuva Emma (Anne Hathaway) haluaa kerrankin päivän, joka on vain hänen omansa. Ystävättäret ajautuvat avoimeen sotatilaan, jossa kumpikin ryhtyy sabotoimaan toisen häävalmisteluja.
Läpituotteistetuissa ja valtavilla odotuksilla ladatuissa tylliunelmahäissä riittäisi pilkattavaa, samoin toisensa läpikotaisin tuntevien raivottarien taisto antaisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Valitettavasti naisten kinastelu lässähtää toisen fyysiseen vahingoittamiseen, eikä hattaraunelmia aseteta missään vaiheessa kyseenalaisiksi. Toisaalta elokuva ei esitä mitään todistusaineistoa, joka puhuisi glamourhäiden puolesta muuta kuin naiseuden pakkopullana.
Romanttisessa komediassa ei ole mitään herkistyttävää eikä hauskaa. Candice Bergen on samanlainen naisen henkisesti typistettyä olemassaoloa juhlistava matriarkka kuin hän on ollut koko 2000-luvun, aurinkoiselle Hathawaylle yhden harha-askelen antaa vielä anteeksi, mutta Hudsonilla näitä huteja alkaa olla turhan monta peräjälkeen.