The Salvation

/ / GENRE ENSI-ILTA 25.07.2014 TÄHDET

Eva Greenin silmät ja tanskalainen elokuva. Siinä kaksi asiaa, jotka ainakin jäävät mieleen The Salvationin nähtyään. Ensinnäkin, antakaa joku palkinto Eva Greenin silmille! Green näyttelee kaltoin kohdellun ”prinsessan” roolinsa pelkillä silmillään niin vakuuttavasti, että meinaa hahmollaan varastaa koko elokuvan, tai ainakin nousee mielenkiintoisimmaksi kärsijäksi koko joukosta. Madelainen hahmosta välittyy epätoivo, uhma ja vaara pelkästään silmiä katsomalla – sanoja ei tarvita, mutta vähän sylkeä kyllä.

Ja toiseksi, vaikka se on niin monta kertaa viime vuosina sanottu: tanskalainen elokuva se vain puskuttaa aikamoista vauhtia eteenpäin. The Salvation ei ehkä ole korkeinta ja puhuttelevinta moraalidraamaa, mitä tanskasta on tullut, mutta genre-elokuvana se on erinomainen. Tyyli ja laji on hyvin ohjaaja Kristian Levringin hallussa elokuvan olematta kuitenkaan pelkkä pastissi tai hatunnosto. The Salvationista näkee kyllä Sergio Leonen ja John Fordin vaikutteet, musiikki on kuin suoraan Ennio Morriconen vähän pienemmästä kynästä, mutta kaiken taustalla on kuitenkin sellainen tanskalainen mauste, joka ei päästä katsojaa helpolla. Erittäin tiukka ja suurella jännitteellä rakennettu alku on hyvä osoitus siitä, miten vaikean olon käsikirjoittaja Anders Thomas Jensen (Häiden jälkeen, Kosto) sekä Levring osaavat katsojalle luoda. Ainoa huono puoli elokuvan ensimmäisessä 15 minuutissa on se, että jatko ei vain onnistu nousemaan sen tasolle, vaikka tyhjäkäyntiä ei varsinaisesti olekaan – alku on vain kaikessa ahdistavuudessaan äärimmäisen tiukka.

The Salvation on suoraviivaisen selkeä ja perusteisiin karsittu genre-elokuva, jonka alla kytee selkeä teema oikeamielisyyden ja heikkouden kohtaamisesta. Oikeat teot eivät tunnu millään voittavan, koska kanssaihminen ja joukko on aina heikompi kuin se yksilö, joka yrittää tehdä oikein. Ja lopussa edes oikeamielisyys ei voita ilman aseita. Ja tästä päästäänkin tarinaan kahdesta sinisilmäisestä tanskalaisesta, jotka kohtaavat tummaan ja verenpunaiseen pukeutuvan Amerikan kaikessa ahneudessaan. Mikään villin lännen ja aserakkaan Amerikan ylistys The Salvation ei siis missään nimessä ole. Aivan vuonna 2004 ilmestyneen, Lars von Trierin käsikirjoittaman ja Thomas Vinterbergin ohjaaman Dear Wendyn suorasanaisuuteen ei kuitenkaan mennä, ja hyvä niin.

Aina niin sympaattinen Mads Mikkelsen on täydellinen, mutta myös ilmiselvä valinta loputtomasta vääryydestä kärsivän Jonin rooliin. Jensenille ja Levringille ei ole riittänyt, että Jon menettää perheensä, vaan pistävät kaverin kärsimään koko tarinan ajan, kunnes mitta tulee täyteen ja vähän ylikin. Tekijät ovat selvästi ajatelleet, että viedään nyt sitten kaikki, kun ollaan kerran aloitettukin. Jossain vaiheessa elokuva alkaa jo vähän polkea paikallaan, kun yksi kosto johtaa toiseen ja yhden miehen pelastaminen toisen miehen kuolemaan, mutta missään vaiheessa The Salvation ei pysähdy, vaan jatkaa määrätietoisesti kohti westerneille tyypillistä ja jännittävää loppuaan. Tätä veristä ja tyydyttävää loppua laimentaa ainoastaan b-luokan tietokonetehosteet, jotka näyttävät elokuvan hintalapun olleen selkeästi Hollywood-elokuvia pienempi.

Loppujen lopuksi The Salvation on erittäin onnistunut genrensä edustaja. Näyttelijävalinnat ovat pääosin onnistuneita: Jeffrey Dean Morgan vetää pahan miehen roolinsa tarvitulla kylmyydellä, tämän vierellä kulkeva futistähti Eric Cantona vakuuttaa vähäeleisen apurin roolissaan ja pormestarina pelkäävä Jonathan Pryce on erinomainen. Ja kuten sanottua, on Eva Green roolissaan täydellinen. Jonin veljeä näyttelevä Michael Persbrandt sen sijaan jää hieman vaisuksi niin hahmona kuin roolisuorituksenkin puolesta.

Mitään uutta ja ihmeellistä The Salvation ei tarjoile, mutta eipä se siihen pyrikään, vaan pistää vain aseet laulamaan ja kostonkierteen päälle.



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Aiheeseen liittyvät elokuvat