Supersankarielokuvia tupsahtelee teattereihin vähintään kerran kuukaudessa. Marvel ja DC kilpailevat, kumpi tekee parempaa tulosta; Marvel on kriitikoiden ja yleisöjen rakastama mutta kaavoihin kangistunut kassamagneettikone ja DC on jo vuosien ajan taistellut elokuviensa kanssa. DC:n elokuvat ovat olleet synkkiä ja huumorittomia, eivätkä kriitikot ole niille lämmenneet, vaikka ne tahkoavatkin kivasti rahaa studiolle. Wonder Womanin ja Aquamanin myötä studion kehitys on viimeinkin päässyt vauhtiin. Vaan miten käy studion uusimman, Shazam!-nimisen elokuvan?
Shazam! seuraa nuoren Billy Batsonin (Asher Angel) seikkailuja. Vanha velho yrittää etsiä sopivaa sankaria, joka voisi pysäyttää ikivanhan pahan, joka uhkaa maailmaa. Nähtyään Billyn puolustavan kaveriaan koulukiusaajilta, velho tarjoaa orvolle Billylle supervoimia ja yhtäkkiä, huutamalla ”Shazam!” Billy voi muuttua supersankariksi. Billylle kuitenkin selviää nopeasti, että teoilla on seurauksia eikä sankarin housuissa oleminen olekaan aina hauskaa ja helppoa.
Tiedän mitä ajattelette, melko pöllön kuuloinen juoni, mutta ei hätää. Onneksi myös ohjaaja David F. Sandberg on tajunnut, että näin hullussa asetelmassa on aineksia erittäin hauskaan supersankarileffaan. Shazam! muistuttaa, että supersankarielokuvien on tarkoitus olla hauskoja ja villejä, täynnä hyvia ja huonojakin vitsejä sekä hupsuja asuja.
Muutamat saattavat muistaa Zachary Levin Chuck-sarjasta. Nörttiagenttia esittävä hintelä kundi on nyt jäätävän hyvässä fyysisessä kunnossa oleva mies, joka on vieläpä täydellinen Shazamina. Levi uskaltaa hullutella roolissaan ja muistaa, että lihaksikkaan ulkokuoren alla Shazam on kuitenkin aina 14-vuotias Billy. Se-elokuvastakin tuttu Jack Dylan Grazer kuitenkin varastaa elokuvan Billyn ystävänä ja uutena kasvattiveljenä Freddyna. Supersankarinörtti ja kyynärsauvan kanssa kävelevä Freddy on mainio apuri Shazamille, mutta myös ajoittain aidon surumielinen koulukiusattu lapsi, joka muistuttaa meitä miksi supersankarit ovat edelleen ajankohtaisia.
Shazam! on erittäin kelpo supersankarielokuva. Se on aidon hauska ja pätevästi tehty ja se jopa onnistuu välttämään genren suurimmat ongelmat. Vaikka Sandberg käyttääkin tietokoneella tehtyjä efektejä hyväkseen, elokuvan lopputaistelu on raikkaan simppeli tavanomaisen pikselimössön sijaan.
Valitettavasti tarinan pahis, Thaddeus Sivana (Mark Strong) olisi voinut olla parempikin. Elokuva alkaa rohkeasti Sivanan näkökulmasta ja pohjustaa hahmon hienosti. Sivana on mielenkiintoinen pahis, jolla on erittäin vahva inhimillinen motiivi teoilleen, mutta elokuva ei malta pysähtyä tutkailemaan tätä lisää. Sivanan apuna ovat hurjat hirviöt, jotka edustavat seitsemää kuolemansyntiä. Harmillisesti möröt jäävät lähinnä karikatyyreiksi.
Shazam! kärsii identiteetin puutteesta. Siinä missä Aquaman pisti hösseliksi ja oli rehellisen outo ja värikäs, Shazam! jää hieman hajuttomaksi ja mauttomaksi kokonaisuudeksi. Se on kuitenkin erittäin hyvä lisäys DC:n elokuvauniversumiin. Tukevasti omilla jaloillaan seisova elokuva kestääkin useampia katselukertoja.