Sinbad joutuu kahden tulen väliin kaaosjumalatar Erisin varastettua pyhän kirjan ja lapsuudentoverin ottaessa mestausuhan niskoilleen ellei kirja löydy. Merirosvo Sinbad on itsekin ollut kirjan perässä, joten lupaus paluusta kirjan kanssa ei vakuuta tämän puolesta vankilaan mestausta odottamaan jääneen prinssi Proteuksen kihlattua Marinaa. Tämä tuppautuu mukaan laivalle lahjomaan miehistön täyttämään lupauksen, kun lojaalisuus ystävää kohtaan ei tunnu siihen riitävän.
Matka kirjan perässä on sarja erilaisten hirviöiden ja muiden esteiden ohittamisia. Osa on vapaasti mukailtu vanhoista Sinbad-kertomuksista, mutta mukana on lainauksia Odysseuksen harharetkistä ja osa tempauksista tuntuisi uskottavammilta Paroni Münchausenin kertomina. Merihirviöissä, jättiläislinnuissa ja seireeneissä löytyy. Kaiken kaikkiaan tarinassa ei ole mitään omaperäistä ja harvassa ovat ne kohtaukset, joiden kulkua katsoja ei etukäteen pysty päättelemään. Ympäristö ja esineet on pyritty hahmottelemaan antiikin maailmaa noudattaviksi, mutta kaikki henkilöhahmot ovat tätä päivää etnisine kiintiöineen ja cooleine – usein kaksimielisine – heittoineen.
Elokuva on yhdistelmä tietokone-efektejä ja perinteisempää piirrosanimaatiota. Efekteillä luodut olennot ja maisemat ovat näyttäviä, mutta ne eivät oikein ole tasapainossa piirrettyjen elementtien ja hahmojen kanssa. Ne ovat jatkuvasti häiritsevän päälle liimatun näköisiä. Efektien käyttö on usein vain itsetarkoituksellista brassailua, mutta niillä saadaan paikoitellen luotua todella mahtavia visioita, varsinkin Erisin valtakunnassa. Sinbadissa siis pyritään peittämään tarinan heikkoudet näyttävillä efekteillä ja jatkuvalla toiminnalla, mutta ei se mitään. Meno nimittäin on paikoitellen niin hurjaa, että se tempaisee väkisinkin mukaansa. Tässä todella käytetään hyväksi mahdollisuus teettää animaatiosankarilla urotekoja, joita ei elävässä kuvassa olisi mahdollista toteuttaa mitenkään realistisesti. Suomenkieliset äänet ovat alussa aika kamalia lähes jokaista repliikkiä edeltävine tekonaurahduksineen. Joko korva kuitenkin turtuu niihin tai sitten suomalaiset äänitaiteilijat pääsevät paremmin henkilöihin sisälle, sillä loppua kohti äänet eivät enää pahemmin häiritse. Suomeen on tulossa myös yksi kopio alkuperäisillä äänillä, joten kannattaa valita se, jos haluaa nauttia Brad Pittistä Sinbadina, Catherine Zeta-Jonesista Marinana ja Michelle Pfeifferista Erisinä.