Terminator: Dark Fate

Kuudes osa Terminaattori-saagaan onnistuu hukkaamaan tilaisuutensa palauttaa James Cameronin hieno konsepti entiseen loistoonsa olemalla vain ei-niin-kovin-halpa kierrätyskopio vanhoista elokuvista. Se tekee kaiken niin varovaisen varman päälle, että lopulta käteen ei jää mitään kiinnostavaa.

1.11.2019 10:36
MAA / VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 01.11.2019

Tuhoajaroboteista kertova Terminator-saaga venyy kuudenteen osaansa uuden Terminator: Dark Faten myötä. Ensimmäisen Terminator – tuhoaja (ohj. James Cameron) sain ensi-iltansa 35 vuotta sitten. Siinä T-800-robotti (Arnold Schwarzenegger) oli lähetetty tulevaisuudesta tappamaan Sarah Connorin (Linda Hamilton), jottei hänen vielä syntymätön poikansa voisi aikanaan johtaa kapinaa valtaapitäviä robotteja vastaan.

Aluksi uutuus heittää katsojan vuoteen 1998, kolme vuotta sen jälkeen, kun T-1000-robotti oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä sarjan toisessa osassa Tuomion päivä (1991, Cameron). Sitten siirrymmekin nykyaikaan ja México Cityyn, jonne ilmestyy Grace (Mackenzie Davis), teknisesti paranneltu sotilas tulevaisuudesta. Käy ilmi, että hänen on tarkoitus suojella nuorta meksikolaisnaista Dania (Natalia Reyes).

Danin on tarkoitus olla merkittävä tekijä tulevaisuudessa ihmisten kapinassa robotteja ja ohjaava Skynetia vastaan. Dani lähtee töihin autotehtaan kokoomalinjalle veljensä Diegon (Diego Boneta) kanssa. Samaan aikaan, yllätys yllätys, kaupunkiin pudotetaan uusi ja entistäkin parempi Rev-9-mallinen terminaattori (Gabriel Luna). Ensimmäinen tarinan taisteluista käydään autotehtaalla, josta, edelleen yllättäen, Dani ja Diego pääsevät pakenemaan Gracen avulla. Paikalle saapuu, jälleen suureksi yllätykseksi, Sarah Connor. Nyt enemmän senioriteettia vyölleen ja olemukseensa keränneenä.

Kolmikon on päästävä pohjoiseen Yhdysvaltoihin, mutta rajaa ei niin vain ylitetä. Onneksi apuja saadaan paikallisilta ihmissalakuljettajilta. Seuraa lisää seikkailuja, jotka mm. johdattavat naiset syrjäisellä seudulla asuvan alkuperäisen Iso-Arskan-hahmoisen terminaattorin luo. T-800 jäi tehtävien loputtua eläkkeelle, otti nimekseen Carl ja elää nyt uusioperheensä kanssa opetellen ihmisyyttä ja toimien kapinallisten syväkurkkuna. Carl liittyy joukkioon Dania pelastamaan. Seuraa lisää enemmän tai vähemmän yllättäviä juonenkäänteitä.

Ensimmäinen Terminaattori oli aikanaan tapaus ja on edelleen erittäin toimiva elokuva. Sarjan toinen osa seitsemän vuotta myöhemmin oli vieläkin parempi teos, jonka tarina oli hienosti kirjoitettu ja tehosteet sen ajan teknologialla huikeita. Valitettavasti oikeuksien omistajiin iski tyypillinen ahneus, mutta kolme seuraavaa Terminaattori-elokuvaa olivat heikkoja ja vaivaannuttavia tekeleitä, joissa ensimmäisten elokuvien hyvä meno oli hukattu täysin.

Nyt ohjaajanpallille on istutettu ensimmäisen Deadpool-elokuvan ohjaaja Tim Miller, joten väkisinkin odotuksen nousevat. Valitettavasti hyvin pian tarinan alun jälkeen se lässähtää kuin vappupallo kesäkuussa. Tarina osoittautuu kierrätykseksi vanhoista elokuvista. Uuden Rev-9 muotoutuminen on tehty täsmälleen samalla tavalla kuin vuoden 1991 T-1000. Ikonisia heittoja yritetään vääntää vitsimuotoon, mikä lähinnä aiheuttaa myötähäpeää. Ainoa uutuus on se, että tarinan keskiössä on kolme vahvaa ja itsenäistä naista, jotka eivät tarvitse miehistä apua. Siitä yksi ylimääräinen tähti, mutta muita riemunaiheita ei sitten olekaan.

Aiemmin suuret Hollywood-spektaakkelit rahoitettiin joko itse tai eurooppalaisten kumppanien avulla. Viime vuosina on kuvaan astunut erittäin vahvasti kiinalainen raha, eikä se ole voinut olla vaikuttamatta elokuvien tarinoihin. Ne ovat lähes järjestään sovinnaisen konservatiivia ja kaikkea revittelyä sekä riskien ottoa vältellään. Tehosteisiin kyllä satsataan.

 

Terminator: Dark Fate -elokuvan traileri

Lisää luettavaa