Lentävistä, tultasyöksevistä lohikäärmeistä pitäisi tehdä huomattavasti paljon enemmän elokuvia. Kenen mielestä se ei ole hyvä idea, voi suoraan vähentää yhden tai kaksi tähteä omistani. Osa niistä tulee nimittäin pelkästään siitä ilosta, että näistä ihastuttavista elikoista pitkästä aikaa tehdään elokuva, vaikka se ei ihan onnistunut olisikaan.
Tulen valtakunnan hyvä oivallus on tuoda legendojen lohikäärmeet nykymaailmaan. Elokuva onnistuu jopa melko hyvin tasapainoilemaan moisen idean kiinnostavuuden ja rehellisesti sanottuna hölmöyden välillä. Lontooseen sijoittuvan vaikuttavan, lohikäärmeet herättävän aloituksen jälkeen siirrytään nopean arkistokuvaa ja hihityttävää tekotiedettä sisältävän kollaasin kautta elokuvan nyt-hetkeen, jolloin hirviöt ovat hallinneet maapalloa parikymmentä vuotta polttaen lähes kaiken elollisen.
Näyttämö on edelleen Englanti, jossa joukko ihmisiä on linnoittautunut keskiaikaisen linnan raunioihin jatkuvassa lohikäärmeitten pelossa. Elokuvan parhaita älynväläyksiä ovat tuhonjälkeisen ihmisyhteisön tavat pitää populaarikulttuuria elossa, kun yhteisöä esitellään onnistuneesti katsojille.
Valitettavasti tätäkin fantasia/toimintapläjäystä vaivaa tyypillinen ”meillä on loistava idea, hyvä konsepti ja sitten tyyppejä, jotka vaikka puhuvat jotain keskenään” -syndrooma. Lupaavan alkupuolen jälkeen elokuva vajoaa tähän suohon, varsinkin kun linnaan rämistelee amerikkalaisten sotilaiden ja lohikäärmeenmetsästäjien sekalainen joukkio. Ihmisten väliset skismat ja dialogit ovat vain kirjoittamisen vuoksi kirjoitettua kliseepuuroa, varsinkin, kun tekijät yrittävät saada jonkinlaisen lopetukselta tuntuvan lopetuksen aikaiseksi.
Pääosissa ovat piileskeleviä brittejä johtava Christian ”American Psycho” Bale, jenkkisotilaita komentava Matthew ”Ed TV” McConaughey ja tämän helikopterilentäjä-ässä Izabella ”Vertical Limit” Scorupco. Sekä Bale että McConaughey ovat bodanneet itsensä sellaiseen macho-kuntoon, että hetken kuvittelin katsovani jotain 60-luvun Hercules-elokuvaa (mikä ei tietenkään ole koskaan huono asia). Varsinkin kalju ja sikaria pureskeleva McConaughey on todella kaukana The Wedding Plannerin hempeämmästä imagostaan. Goldeneyen Bond-tyttö Scorupco selviytyy melko hyvin tästäkin toiminnallisesta roolistaan ollen yhtä aikaa sopivan kova ja pehmeä.
Hieman isompaa pääosaa olisi suonut maailman uusille valtiaille, lohikäärmeille. Ne ovat kyllä erittäin hienoja ilmestyksiä, kun niitä nähdään, mutta miksi ihmeessä niiden määrää pitää pihistellä ja pistää ne käymään ihmisten kimppuun yksitellen, jos kerran koko planeetta kuhisee niitä? Ok, tietysti se olisi ollut kallista ja leffa olisi loppunut lyhyeen kaikkien ihmisten kuoltua alta aikayksikön, mutta silti. Niiden vuoksi elokuvaa kuitenkin mennään katsomaan, ja kyllä ne lipun hinnan kompensoivatkin aina esittäytyessään onnistuen pitämään leffan mukavaa fiilistä yllä ajoittaisista horjahduksista huolimatta.
Ohjaaja Rob Bowmanin ansiolistaan kuuluu lähinnä erilaisten TV-sarjojen ja niiden leffaversioiden – mm. The X-Files – ohjaaminen ja tuottaminen. Fantasiasarjat tuntuvat kiinnostavan miestä kovastikin ja itse asiassa Tulen valtakunta olisi vallan mainiosti voinut toimia TV-sarjana. Siinä olisi voinut tutkiskella tarkemmin useita nyt irrallisiksi jääviä langanpätkiä, joita selvästi on elokuvan tekovaiheessa ollut tarkoitus tarkentaa.