Ehkä oudoimmassa Cannes-kilpasarjan elokuvassa ikinä Safdien veljekset antavat Robert Pattinsonille elämänsä roolin ja osoittavat olevansa varteenotettavia tekijöitä.

Sofia Coppola teki uuden version vuoden 1971 elokuvasta, jonka pääosaa näytteli Clint Eastwood. Tarina nähdään nyt naisten näkökulmasta, ja lopputulos on varmaa työtä muttei mikään unohtumaton elokuvakokemus.

Moninkertaisen César-voittaja Martin Provostin uutuus on jälleen täydellisen mukiinmenevää ranskalaisdraamaa, mutta vain näyttelijäsuoritukset loistavat.

Elokuva romantiikan nälkäisille – vaihteeksi pääosassa kypsempiä ihmisiä.

Sisarusten yhteisestä matkasta kertova Miami on vuoden parhaita kotimaisia elokuvia tähän mennessä.

Aistien valtakunta kohahdutti maailmaa 1970-luvulla, ja nyt se on mahdollista nähdä uskomattoman upeana, täysin restauroituna 2K DCP -kopiona. Uusi kopio sai ensi-iltansa tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlilla.

Vaikka Autot 3 ei kohoa Pixar-tuotantojen terävimpään kärkeen, on se selkeästi oman sarjansa paras osa.

Agnieszka Hollandin Hopeisen karhun voittajassa vanha nainen puolustaa eläinten oikeuksia ja nauraa patriarkaatille päin partaa. Ei kaikkien feministien tarvitse käyttää reisivarsisaappaita ja elää Themysciran saarella.

Lyhytelokuvasta täyspitkäksi muuttuminen näkyy, mutta kokonaisuutena esikoinen saa odottamaan jatkoa mielenkiinnolla.

Dunkirk on Christopher Nolanin kunnianhimoisin ja ehkä jopa paras elokuva. Se on sotaelokuva, joka jättää katsojan miettimään päiviksi mutta välttää genren kompastuskivet. Nolan todistaa jälleen olevansa sukupolvensa taitavimpia tarinankertojia.