Ken Russellin ohjaama Paholaiset (The Devils, 1971) saapuu Suomen elokuvateattereihin 16. lokakuuta. Kyseessä on poikkeuksellinen ensi-ilta: 55 vuotta vanha elokuva ei ole koskaan aikaisemmin saanut Suomessa varsinaista kaupallista teatteriensi-iltaa.
Paholaiset oli Suomessa kiellettyjen elokuvien listalla peräti 30 vuotta. Kiellon poistumisen jälkeen elokuvaa on voinut nähdä Suomessa silloin tällöin esimerkiksi arkistonäytöksissä, mutta normaaliin teatterilevitykseen se ei ole päässyt ennen tätä.
Suomalaisyleisö saa nähtäväkseen vieläpä Ken Russellin ohjaajan version. Vuosikymmeniä sensuroituna ja eri tavoin leikattuina versioina kiertänyt elokuva on restauroitu 4K-muotoon. Russellin näkemyksen mukainen versio saa näin Suomessa varsinaisen ensi-iltansa yli puoli vuosisataa valmistumisensa jälkeen.
Restauroitu versio sai maailmanensi-iltansa keväällä Cannesin elokuvajuhlilla, missä se oli yksi festivaalin odotetuimmista erikoisnäytöksistä. Näytös oli koko festivaalin halutuimpia ja vaikeimpia päästä katsomaan. Elokuvan vaiheista kertoo laajasti yhdysvaltalainen elokuvasivusto IndieWire
Paholaiset perustuu Aldous Huxleyn vuonna 1951 ilmestyneeseen teokseen The Devils of Loudun, jonka taustalla ovat 1600-luvun Ranskassa tapahtuneet niin sanotut Loudunin riivaustapaukset. Oliver Reed esittää katolista pappia Urbain Grandieria, jota syytetään noituudesta ja ursuliininunnien viettelemisestä.
Russell ei kuitenkaan käsitellyt tarinaa varsinaisesti yliluonnollisena kauhuna. Katolilaisuuteen aikuisiällä kääntynyt ohjaaja näki siinä ennen kaikkea kertomuksen uskonnon ja poliittisen vallan väärinkäytöstä, joukkohysteriasta ja manipuloinnista. Russell itse kuvaili Paholaisia kaikkein poliittisimmaksi elokuvakseen.
Elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään Reedin lisäksi Vanessa Redgrave sisar Jeanne des Angesina. Elokuvan näyttävästä ja tarkoituksellisen epärealistisesta lavastuksesta vastasi sittemmin itse merkittäväksi elokuvaohjaajaksi noussut Derek Jarman.
Kohu alkoi jo ennen kuvauksia
Paholaiset herätti vastustusta jo ennen valmistumistaan. United Artists vetäytyi projektista luettuaan Russellin provokatiivisen käsikirjoituksen, minkä jälkeen Warner Bros. tuli mukaan projektiin.
Russell ei säästellyt kuvastossaan. Elokuva sisältää uskonnollista pilkkaa, kidutusta, seksuaalista hysteriaa ja kohtauksia, joissa nunnien väitetty riivaus muuttuu hurjaksi joukkospektaakkeliksi. Ohjaajan tarkoituksena oli provosoida katsojaa ja näyttää, kuinka vallankäyttäjät voivat lietsoa hysteriaa ja käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa.
Vuonna 1971 kaikkea kuvattua ei kuitenkaan päästetty valkokankaille. Elokuvaa leikattiin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa, ja eri markkinoilla nähtiin erilaisia versioita. Britanniassakin X-ikärajan (vastaa Suomen ikärajaa K-18) saanut versio oli lyhyempi kuin Russell olisi halunnut.
Merkittävin poistettu kokonaisuus oli keskellä elokuvaa nähtävä pitkä jakso. Se huipentuu kuuluisaan ja vuosikymmeniä lähes myyttisessä maineessa olleeseen kohtaukseen, jossa hysteeriset nunnat käyvät suuren krusifiksin kimppuun.
Kadonneita kohtauksia etsittiin vuosia
Englantilainen elokuvakriitikko Mark Kermode on ollut keskeinen hahmo Paholaisten alkuperäisen version jäljittämisessä. Kun Paul Joyce teki vuonna 2002 dokumenttia Hell on Earth: The Desecration and Resurrection of The Devils, Kermode ja Russell ryhtyivät etsimään elokuvasta poistettua materiaalia.
Pitkän etsinnän ja Kermoden mukaan myös useiden sattumien ja outojen yhteensattumien jälkeen poistettuja kohtauksia löytyi. Materiaalia esiteltiin ensin dokumentissa, minkä jälkeen Russell ja hänen pitkäaikainen leikkaajansa Michael Bradsell palauttivat keskeisen jakson elokuvaan. Myös elokuvan loppuun palautettiin aiemmin poistettua materiaalia, joka oli Russellille tärkeää tarinan kannalta.
Vuonna 2004 Russellin hyväksymä ohjaajan versio oli olemassa ainoastaan Digibeta-tallenteena. Kermode järjesti sille näytöksen Lontoon National Film Theaterissa.
Kermoden mukaan yleisö antoi elokuvalle seisaaltaan suosionosoitukset. Russell puolestaan totesi tämän olevan versio, jonka hän halusi ihmisten näkevän.
Ohjaajan leski Elize Tribble Russell muisteli Cannesissa, että ennen elokuvauraansa tanssijana työskennellyt Russell ajatteli elokuviaan myös rytmin kautta. Nähtyään palautetun version vuonna 2004 hän totesi saaneensa elokuvansa ”rytmin takaisin”.
Russell kuoli vuonna 2011 eikä siis itse ehtinyt nähdä elokuvaansa nyt valmistuneena 4K-restaurointina.
Ohjaajan versio pysyi vuosikymmeniä poissa levityksestä
Vuoden 1971 kohun jälkeen Warner Bros. piti sensuroitua versiota Paholaisista suurelta osin poissa levityksestä. Elokuva saavutti tästä huolimatta kulttimaineen, joka kasvoi vuosien mittaan.
Myös vuonna 2004 koottu Russellin ohjaajan versio jäi odottamaan kunnollista restaurointia ja julkaisua. IndieWiren mukaan Warner Bros. esti sen restauroinnin ja julkaisemisen lähes kahden vuosikymmenen ajan.
Elokuvan merkityksestä myöhemmille elokuvantekijöille kertoo Cannesin johtajan Thierry Frémaux’n kuvaus restauroinnin herättämästä kiinnostuksesta. Frémaux’n mukaan Guillermo del Toro, Alfonso Cuarón, Chan-wook Park ja Peter Jackson ottivat häneen yhteyttä Cannes-näytöksen julkistamisen jälkeen ja halusivat nähdä elokuvan, koska Russellilla ja erityisesti Paholaisilla oli heille erityinen merkitys. Jackson oli myös paikalla Cannesin ensi-illassa. Del Toro oli puolestaan jo vuosien ajan ajanut elokuvan kunnollista restaurointia.
Ratkaiseva muutos tapahtui vuonna 2025, kun Warner Bros. perusti uuden Clockwork-yhtiön itsenäisten elokuvien tuotantoa ja levitystä varten. Clockworkin johtajat Christian Parkes ja Spencer Collantes nostivat Paholaisten restauroinnin yhdeksi uuden yhtiön tärkeistä hankkeista.
Clockworkin nimi viittaa Stanley Kubrickin Kellopeliappelsiiniin (A Clockwork Orange). Yhteys on osuva: sekä Kubrickin elokuva että Paholaiset valmistuivat vuonna 1971 Warnerille, ja molemmat joutuivat kohun keskelle seksin ja väkivallan kuvauksen vuoksi.
Nyt kuva on palautettu alkuperäisestä kameranegatiivista
Vuoden 2026 Paholaiset ei ole vain vuonna 2004 kootun version uusi kopio. Ohjaajan versio on nyt restauroitu 4K-muotoon elokuvan alkuperäisestä kameranegatiivista. Kuvan ja äänen restauroinnista vastasivat Warner Brosin jälkituotantoyksiköt, ja ohjaajan version rekonstruktion toteutti lontoolainen Lucida Productions. IndieWiren mukaan restaurointi tuo Russellin hallusinatorisen kuvamaailman nähtäväksi ja kuultavaksi tavalla, jolla sitä ei ole aikaisemmin koettu.
Paholaisten tapaus on poikkeuksellinen myös elokuvahistoriallisesti. Russellin tarkoittaman version palauttaminen alkoi käytännössä jo vuosikymmeniä sitten, mutta kunnollinen restaurointi ja laaja levitys saivat odottaa aina vuoteen 2026 asti.
Suomessa ympyrä sulkeutuu vielä poikkeuksellisemmalla tavalla. Ensin Paholaiset oli täällä kielletty 30 vuotta, ja sen jälkeen sitä saattoi nähdä vain satunnaisesti esimerkiksi arkistonäytöksissä. Kun elokuva saapuu teattereihin 16. lokakuuta 2026, vuonna 1971 valmistunut kohuteos saa Suomessa varsinaisen ensi-iltansa vasta 55 vuotta valmistumisensa jälkeen. Samalla yleisö pääsee näkemään Ken Russellin tarkoittaman version.
Lähde: IndieWire