”Lähes joka leffassa kuollut sesse” – Mikä Tim Burtonia oikein vaivaa?

Tim Burton -elokuvien kuolleilla koirilla on tärkeä tehtävä.

30.1.2023 10:49

Satukauhuohjaaja Tim Burton oli 1990-luvun ohjaajaihme.

Hollywoodin outolinnulla oli jo 36-vuotiaana vyöllään elokuvat, kuten Beetlejuice, Saksikäsi Edward, Batman – paluu ja Ed Wood. Burtonin – sinänsä hienoissa – elokuvissa eräs asia pistää kuitenkin silmään.

Ne ovat täynnä kuolleita koiria.

Frankenweeniessä Sparky-koiraa yritetään herätellä henkiin, Corpse Bridessa päähenkilön menneisyyttä käsitellään edesmenneen Scraps-koiran kautta, Batman – paluussa Christopher Walkenin takan päällä istuu täytetty chiahuahua Geraldo ja Painajainen ennen joulua -elokuvassa Zero-hahmo kuvastaa kuollen koiran vaeltavaa sielua.

Mikä Burtonilla on koiria vastaan?

Ei välttämättä mikään. Ei ole yllätys, että Burton-elokuvien koirat ovat kuolleita. Taiteillaanhan elokuvissa tuonpuoleisen rajamailla usein muutenkin.

Syväanalyysi osoittaa, että koirilla on Burtonin elokuvissa lähes aina tärkeä tehtävä. Synkkiin ja pahoihinkin hahmoihin tuodaan inhimillisyyttä kytkemällä se ”ihmisen parhaaseen ystävään”.

Jopa kuva Walkenin Max Schreck -hahmosta pehmenee Batman – paluussa hieman, kun käy ilmi, että tietokoneen salasana on hänen edesmennään chiahuahuansa nimi.

Burton itse on mitä ilmeisimmin koiraihminen. Hän kertoi tannoisessa haastattelussa, että Frankenweenie oli kunnianosoitus hänen sekaroituiselle Pepe-koiralleen, joka kuoli 10-vuotiaana.

Lähde: Screenrant.

Lisää luettavaa

Aiheeseen liittyviä elokuvia