Ranskalainen ohjaaja Xavier Picard löysi Tove Janssonin alkuperäiset sarjakuvat ollessaan Japanissa animaatiotyön merkeissä ja innostui silloin Muumeista. Hän päätyi tähän projektiin ystävänsä ja elokuvan kanssatuottajan Hanna Hemilän yhteydenoton myötä.
Haastattelu: Reija Karkkonen
– Hanna soitti minulle Muumeista, ja ajattelin heti, että kyllä! Haluan tehdä Muumi-elokuvan! Sen jälkeen tapasin Sophia Janssonin ensimmäistä kertaa. Sanoin, että tuotan hänelle studiossani kahden ja puolen minuutin verran animaatiota ja sitten näet. Tämä oli projektin alkua ja kun Sophia näki tekemämme trailerin, hänkin sanoi kyllä!
Picardin mielestä Muumit Rivieralla -elokuva on pysynyt hyvin uskollisena Janssonin vuonna 1955 tekemälle sarjakuvalle. Elokuvaan on myös lisätty elementtejä, joita alkuperäisestä tarinasta ei löydy.
– Kirjassa ei ole Pikku Myytä. Minulle Pikku Myy on kuitenkin niin tärkeä hahmo, että me päätimme Hannan ja Sophian kanssa ottaa hänet mukaan tarinaan. Joten se tietysti tekee elokuvan hieman erilaiseksi, mutta olen varma, ettemme missään vaiheessa ole tehneet vääryyttä tätä Muumi-tarinaa ja Muumi-hahmoja kohtaan. Vain ne ihmiset, jotka ovat lukeneet sarjakuvan, pystyvät huomaamaan tämän eroavaisuuden.
Picardin suosikki Muumi-hahmoa kysyttäessä ohjaaja nostaa näytille kännykkänsä, jossa hänellä on Pikku Myy -kuoret.
– Kuten varmaan huomaat, se on Pikku Myy.
Myös Muumimamma ja Muumipappa saavat erityismaininnan, mutta suurin suosikki on kuitenkin Pikku Myy.
Nykypäivän trendinä etenkin animaatioissa tuntuu olevan 3D-elokuvat. Edellinen Muumi-elokuva Muumi ja punainen pyrstötähti (2010) tehtiin 3D:nä, mutta uusi Muumi-elokuva on hyvin tyylitelty ja vanhanaikaisella tekniikalla toteutettu. Picard on kokeillut 3D-formaattia, mutta ei ole siitä erityisen kiinnostunut. Pariisin teattereissa on usein samanaikaisesti pyörimässä sekä DreamWorksin että Pixarin elokuva.
– Lapsi saattaa käydä katsomassa Pixar-elokuvan ja viikon tai kahden päästä todeta, että Muumi-elokuva, miksipä ei! Ja olen varma, että hän osaisi arvostaa sitä. Olen varma siitä, koska se on hyvin, hyvin erilainen. Ranskassa usein itsenäiset ja luovat elokuvat saavat jonkinlaista menestystä.
Jansson nimenomaan kirjoitti sarjakuvansa myös aikuisyleisö mielessä. Picardin mielestä Muumilaakson tarinoita -televisiosarja oli enemmänkin lapsille eikä siksi hänestä erityisen kiinnostava. Muumit Rivieralla -elokuvassa on Picardin mukaan erityisesti kaksi aikuisempaa yleisöä kiinnostavaa elementtiä.
– Ensinnäkin, Muumiperhe ei ole rikas. Voi nähdä eron kahden erilaisen rikkauden välillä. Sinulla voi olla paljon rahaa tai sinulla voi olla sisäistä rikkautta.
Picard asettaa kätensä sydämelleen. Seuraavaksi hän mainitsee kahden koirahahmon välisen suhteen, jonka hän näkee viittauksena homoseksuaalisuuteen.
– Lapset eivät tietenkään ymmärrä sitä, mutta jos aikuinen menee syvemmälle, löytää hän selvän viittauksen homoseksuaalisuuteen. Tätä ei löydy Muumit Rivieralla -sarjakuvasta, mutta se oli tarinana eräässä toisessa. Mutta oli kiinnostavaa ottaa se mukaan tähän elokuvaan.
Elokuvan moraalisesta opetuksesta kysyttäessä Picardilla on vastaus valmiina.
– Sitä voisi kuvailla yhdellä lauseella elokuvasta ja minulle se on erittäin tärkeä: elä rauhassa, kasvata perunoita ja unelmoi. Voltairea lainaten: ”Pidä huolta puutarhastasi”.
Monet Muumi-fanit tuntevat Muumimaailman ja sen hahmot läpikotoisin. Tästäkin elokuvasta on kuitenkin mahdollista löytää uusia vivahteita ja Picard toivookin Muumi-fanien viehättyvän värimaailmasta.
– Sarjakuvahan on mustavalkoinen. En ole varma kuinka fanit suhtautuvat tähän, mutta monet tuntemani ihmiset Suomessa rakastavat tällaista tyyliä, koska se ei ole ollenkaan perinteinen. Elokuvassa on yksi dominoiva väri, eikä tyyli ole yhtään realistinen. Olen vakuuttunut, että elokuva pysyy Tove Janssonin hengessä.