Klaus Härö kertoo uutuuelokuvassaan Ei koskaan yksin Suomesta Saksaan luovutetun kahdeksan juutalaispakolaisen auttajan tarinan.
Jo pitkään valmisteilla ollut elokuva kuvataan tämän vuoden aikana. Ensi-iltaan elokuva tulee syksyllä 2024. Fiktiivinen elokuva on Klaus Härön ja Jimmy Karlssonin käsikirjoittama, ja se perustuu vapaasti Rony Smolarin kirjoittamaan elämänkertaan Setä Stiller.
Elokuvan tuottaa Ilkka Matila, ja sen levittää Nordisk Film. Ei koskaan yksin on kuuden maan mittava yhteistuotanto, jossa ovat Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Tanska, Viro, Itävalta ja Saksa. Elokuvan näyttelijöistä tiedotetaan erikseen.
Ei koskaan yksin kertoo toisen maailmansodan aatosta, jolloin Euroopassa eletään pimeää aikaa ja Suomi ottaa vastaan pakolaisia Saksasta ja Itävallasta. Pakolaisten auttamisen keskiössä on suomalainen liikemies ja hyväntekijä Abraham Stiller. Hän tekee kaikkensa auttaakseen Suomeen tulleita juutalaispakolaisia, jotka luovutetaan Suomesta keskitysleirille Auschwitziin. Elokuva kertoo heidän tarinansa.
Juonikuviosta tulee väistämättä mieleen Steven Spielbergin Schindlerin lista. Se kertoo Oskar Schindleristä, joka pelasti yli tuhannen puolanjuutalaisen hengen toisen maailmansodan aikana.
Härö tunnetaan humaaneista ja ihmisläheisistä tarinoistaan. Hän jatkaa samaa taiteellista linjaansa tässäkin elokuvassa, jossa hän painottaa yksilön merkitystä sodan aikana:
”Elokuva on inhimillinen tarina auttamisesta. On tärkeää yrittää parhaansa, vaikka lopputuloksesta ei olisikaan varmuutta”, Härö kertoo tiedotteessa.
Härö kertoo kasvaneensa siinä luulossa, että Suomi ei osallistunut juutalaisten kansanmurhaan. Joukko summittain valittua turvapaikan hakenutta Itävallan juutalaista luovutettiin kuitenkin saksalaisten käsiin.
”Ei koskaan yksin kertoo miehestä, joka lähtee mittelöön itseään suurempien voimien kanssa. Aikana jolloin virallinen Suomi katsoi antisemitismiä läpi sormien Abraham Stiller puolusti heikoimmassa asemassa olevia. Näin hän edustaa jotakin sellaista, mihin meidän kaikkien tulisi pyrkiä.”
Tuottaja Ilkka Matilalle kyseinen elokuva on kolmas tuotanto, joka käsittelee historiamme vaiettuja ja merkityksellisiä tarinoita.
”Tämä tarina on tärkeä kertoa. Ikitie- ja Äideistä parhain -elokuvien tavoin se auttaa meitä suomalaisia ymmärtämään nykyisyyttä menneisyyden kokemustemme kautta”, hän painottaa.
Edellinen Ilkka Matilan ja Klaus Härön yhteinen ohjaustyö on Äideistä parhain vuodelta 2005.
Klaus Härön uusin elokuva Rakkaani merikapteeni (2022) sai maailman ensiesityksensä Toronton arvostetuilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla syyskuussa. Elokuva voitti Chicagon kansainvälisellä elokuvafestivaaleilla parhaan kansainvälisen elokuvan yleisöpalkinnon ja Clevelandin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla kansainvälisten näytelmäelokuvien sarjan pääpalkinnon. Dublinin kansainvälisillä elokuvajuhlilla (DIFF) elokuva palkittiin Best Irish Film -palkinnolla.
Elokuva Miekkailija oli ehdolla parhaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -palkintoon vuonna 2016, jolloin se oli myös Oscar-shortlistalla samana vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan sarjassa.
Postia pappi Jaakobille -elokuvalle myönnettiin parhaan elokuvan Jussi-palkinto vuonna 2010, jolloin Härö sai myös samasta elokuvasta parhaan ohjauksen Jussin. Elokuva valittiin myös Helsingin Sanominen äänestyksessä 2000-luvun koskettavimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi.
Ilkka Matila on tuottanut 23 pitkää näytelmäelokuvaa, joista suurin osa on kansainvälisiä yhteistuotantoja. Lisäksi hän on tuottanut tv-sarjoja, dokumentteja ja lyhytelokuvia. Matilan tuotannoista Rukajärven tie ja Ikitie on palkittu parhaan suomalaisen elokuvan Jussi-palkinnoilla.