Totuus naisten kovista otteista hämmästytti tasa-arvoaktivistia näyttelevän Carey Mulliganin

030314SH_04521.nef

Isossa-Britanniassa naisilla ei vielä ollut äänioikeutta 1910-luvun alussa, jolloin suomalaisnaiset olivat äänestäneet jo neljä vuotta. Suffragette on draama naisista, jotka perustivat naisten äänioikeutta ajaneen liikkeen 1910-luvun Isossa-Britanniassa. Carey Mulligan (Drive, The Great Gatsby – Kultahattu) näyttelee pelotonta ja oikeudentajuista Maudia, josta tulee nousevan naisasialiikkeen kantava voima. Aktivistin näytteleminen ei kuitenkaan ollut Mulliganille itsestäänselvyys.

– Olin epävarma historiallisen elokuvan tekemisestä, sillä olin jo lupautunut romanttiseen draamaan Far From the Madding Crowd ja olen näytellyt aika monessa muussakin historiallisessa elokuvassa. Mutta tajusin, että kyse ei ole vain historiasta vaan naisille tärkeistä asioista. Kyse oli meidän puolestamme taistellusta sodasta, jonka voitosta nautimme edelleen.

Mulligan oli hämmästynyt, miten vähän hän oikeasti tiesi Maudin ja tämän kanssasisariensa elämästä.

– Kukaan tuntemani ihminen ei tiedä, että nämä naiset olivat nälkälakossa ja tuhosivat julkisia rakennuksia ja taidegallerioita. He eivät pelkästään kaataneet paria postilatikkoa, mikä on koulussa oppimani siloteltu versio. Muistan nähneeni oppikirjoissa valokuvia hattupäisistä naisista, jotka marssivat kadulla iloisesti laulaen ja pitäen teekutsuja. En tiennyt todellisuudesta mitään.

Kun rauhanomaiset protestit eivät johda mihinkään, koulutetuista ja työväenluokan naisista koostuva ryhmä ei epäröi käyttää äärimmäisiä keinoja saadakseen äänensä kuuluville ja saavuttaakseen tasa-arvon.

– Ennen varsinaista äänioikeusliikettä ylempään ja keskiluokkaan kuuluneet naiset ajoivat tasa-arvon edistämistä. Eri sosiaaliluokkiin kuuluvat naiset eivät edes olleet tekemisissä toistensa kanssa tuona aikana, mutta heidän merkityksensä ymmärrettiin kaikkien yhteiskuntaluokkien kannatuksen saamiseksi. Niinpä työläisnaiset alkoivat järjestää mielenosoituksia, puhuakseen niissä ja saadakseen äänensä kuuluville. Sääntöjä rikottiin monella rintamalla. Se oli myös suuri historiallinen tapahtuma, josta ei ole koskaan ennen tehty elokuvaa, korostaa Mulligan.

– Meitä kiinnosti kertoa tarina tavallisen työläisnaisen näkökulmasta vuonna 1912. Teimme valtavasti taustatyötä. Kahlasimme läpi julkaisemattomia päiväkirjoja, muistelmia, poliisiraportteja ja akateemisia tekstejä. Kehitimme niiden pohjalta monesta henkilöstä koostuvan Maudin, joka osallistuu oikeisiin tapahtumiin ja tapaa tärkeitä historiallisia hahmoja, sanoo ohjaaja Sarah Gavron.

Gavronin haasteena oli ohjata historiallinen tarina niin, että sen sanoma epätasa-arvosta puhuttelee tämän päivän ihmisiä.

– Olin halunnut ohjata tämän tarinan 10 vuotta, ja kesti kuusi vuotta ennen kun pääsin tositoimiin. Kuten Abi [Morgan, käsikirjoittaja] on sanonut, meidän piti markkinoida tätä pienenä taide-elokuvana, jossa on toimintaa ja räjähdyskohtauksia.

(EPISODI/Johanna Juntunen)

Lue koko artikkeli Episodista 3/2016.

 

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut