Pertti ”Spede” Pasanen (1930–2001) oli suomalaisen elokuvan ja tv-viihteen suurmies. Elämäntyön laajuus ja monipuolisuus on ohittamaton: Spede näytteli, käsikirjoitti ja ohjasi luoden useita ikonisia hahmoja liki 50-vuotisella urallaan. Maine tuotteliaana koomikkona oli myös rasite. Kriitikot suhtautuivat häneen vähätellen samaan tapaan kuin aiemmin rillumareihin. Myöhempinä vuosina adjektiiviksi yleistyneeseen sanaan spede liittyi niin ikään negatiivisia sävyjä.
Kaksi dvd-kokoelmaa kartoittaa Pasasen tuotantoa komedialähtöisesti. Spede-paketti sisältää 23 hänen tuottamaa ja/tai ohjaamaa teosta X-Paronista Hymyhuulet– ja Pulttibois-tv-sarjoista lainatun muusikkokaksikon Rampe ja Naukkis nimikkoleffaan. Niistä edelleen toimivimmat syntyivät 1960- ja 1970-luvuilla. Etenkin filmiryhmän kompastelua kuvaava Pohjan tähteet (1969) sekä taistolaisuudelle ja opiskelija-aktivismille irvailevat Jussi Pussi (1970) ja Saatanan radikaalit (1971) ovat mainioita kiteytyksiä.
Muutoin Pasanen sovelsi usein edeltäjiensä studiokauden kaavoja. Silloinkin leffat kuten kaksoisolentoteemaa soveltava X-paroni (1964) ja western-parodia Hirttämättömät (1971) napsahtavat hetkittäin nauruhermoon – jos ei muuten niin camp-ulottuvuuksillaan.
Uuno Eero Turhapuron tie alttarilta suomalaisen miehen satiiriksi synnytti joukon hauskoja oivalluksia. Patalaiskan ahmatin persoonaa syvennettiin donjuanismilla ja onnenpotkuilla, jotka nostivat törmäilijän milloin vallan, milloin finanssimaailman huipulle. Turvaverkkona toimi vaimon lisäksi Lettunen/Sörsselssön ja Härski Hartikainen, Pasasen itsensä esittämä joviaali hahmo. Jo aiemmin ohjaaja-tuottajan luottomieheksi kasvanut Vesa-Matti Loiri ankkuroitui Uunon myötä koko kansan suursuosikiksi.
Spede-leffoista samoin kuin Uunoista kehkeytyi kunkin teoksen kuvausajankohdan julkkisparaati: kameralle näyttäytyi viihteen, politiikan ja elinkeinoelämän kasvoja tiheään tahtiin. Esimerkiksi alku-uran filmeissä nähtiin missien ohella mm. radiomies Niilo Tarvajärvi ja urheiluselostaja Anssi Kukkonen. Uuno Turhapuro – Pisnismies (1998) taas vilisee cameoita Ilkka Kanervasta Joel Hallikaiseen ja Renny Harlinista Riitta Väisäseen – koomikko Jope Ruonansuuta ja Kummeleita unohtamatta. Ohessa Spede piikitteli elokuvasäätiötä, jolta ei herunut tuotantotukea.
Boksit alleviivaavat Pasanen asemaa suomalaisen farssin monitaiturina. Vaikka monet teokset ovat hätäisiä sutaisuja ja vetoavat lähinnä ajankuvina, joukossa on niin ikään hienoja kokeiluja. Ne kertovat Pasasen tutkineen tarkkaan niin Jacques Tatia kuin ranskalaista uutta aaltoa ja soveltaneen maailman tuulahduksia omiin tarpeisiinsa.
Matti Komulainen
Spede – Täydellinen kokoelma ★★★★
Uuno – Täydellinen kokoelma ★★★★