Perjantaina ensi-iltaan tuleva Silmäterä on Jan Forsströmin esikoisohjaus. Forsströmin nimi ei välttämättä ole tuttu suurelle yleisölle, mutta elokuva-alaa tarkemmin seuraavat tuntevat miehen etenkin käsikirjoittajana. Hän on käsikirjoittanut muun muassa elokuvia Muukalainen (2008) ja Hyvä poika (2011). Skavabölen pojista (2009) tuli Jussi-patsas.
Teksti: Jussi Huhtala
Kuva: Jesse Huusari
Käsikirjoittamista opiskellut Forsström innostui opiskeluaikana myös leikkaamisesta. Hän vastaakin Silmäterässä komeasti sekä käsikirjoituksesta, leikkauksesta että ohjauksesta.
– Käsikirjoittajahan minä olen. Toissijaisesti leikkaaja ja sitten kolmanneksi ohjaaja, Forsström kuvailee itseään.
Silmäterä on ensimmäinen pitkä ohjaustyö, mutta hän on ohjannut aiemmin pari henkilökuvaa. Ohjaaminen on hänen mukaansa kulkenut siinä sivussa vaivihkaa.
– Silmäterä nyt vain oli semmoinen juttu, jossa tuntui että tämä pitäisi tehdä itse. Sitten se meni aika luontevasti.
Silmäterä kertoo nuoresta yksinhuoltajasta ja hänen pienestä tyttärestään. Heidän elämänsä saa käänteen, kun tyttären isä palaa kuvioihin. Forsström kehitteli tarinaa pitkään ja hiljalleen.
– Idea tuli varmaan jo 90-luvun puolella. Se perustuu perhetragedioista kertoviin lehtijuttuihin, mutta niitä on täysin fiktiivisesti yhdistelty.
Yksinhuoltaja Mariaa esittävä Emmi Parviainen tunnetaan television Salatut elämät -sarjasta. Forsströmille Parviainen oli tuttu näyttämön lavalta.
– Olin nähnyt Emmin Q-teatterissa. Olin alun perin kirjoittanut roolin vähän vanhemmalle ihmiselle. Sitten rupesin miettimään, että Maria voisi olla melkeinpä teiniäiti. Se rupesi toimimaan tämän leffan kanssa aika hyvin.
Ohjaaja kertoo, että Parviaisen energia ja nuoruus luovat mielikuvan, että äiti ja tytär ovat kuin kaksi lasta. Pienen tyttären roolivalinta oli suuri haaste, koska tytär näkyy suuressa osassa elokuvan kohtauksia.
– Siinä oli onnea, Forsström sanoo. – Meillä oli castingfirma, joka etsi lapsia. Sieltä löytyi Luna [Leinonen Botero]. Teimme 3–4 koekuvauskierrosta, ja otimme Emmin mukaan. Oli tärkeätä että heidän yhteispelinsä toimii. Luna on luonnonlahjakkuus.
Forrström kertoo, että visuaalisessa ilmeessä haettiin vaikutteita Jean-Jacques Audiardin elokuvista kuten Kun sydän lakkaa lyömästä ja Profeetta.
– Ne ovat ison budjetin leffoja, mutta silti niissä on sellainen intiimiys ja keveys. Jo aikaisessa vaiheessa ajateltiin, ettei tehdä elokuvasta sinisävyistä ja synkkää, vaikka niin voisi tarinan puolesta ajatella. Me halusimme, että sen pitäisi näyttää ruotsalaiselta lastenelokuvalta. Kuin vanhat Peppi Pitkätossut. Halusin sellaista fiilistä.
Silmäterä tulee ensi-iltaan 20.9.2013.