Kommentti: Elokuvien katsominen netin kautta on uhka niille, jotka vierastavat kaikkea uutta – Ihmisiä syyllistetään vääristelemällä faktoja

Ylen julkaisemassa jutussa oli satakertainen laskuvirhe.

”Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot”, kirjoitettiin Ylen uutisessa kesäkuun lopulla.

Jutun mukaan kyseessä on ”epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”.

Jutussa nostettiin esille, että nettivideoiden sekä Netflixin kaltaisten striimipalvelujen käyttäminen on yhtä paha uhka ympäristölle kuin lentäminen. Siinä kirjoitettiin, että 85 tuntia videon katsomista älylaitteella verkosta aiheuttaa yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin lento Tukholmaan.

”Erityisesti nuoret käyttävät paljon dataa. He seuraavat tubettajia ja kuuntelevat musiikkia Spotifysta. Kommunikointi kavereiden kesken tapahtuu usein kuvaviestien ja videoiden välityksellä”, jutussa kirjoitetaan.

Nykynuoret näyttivät olevan jälleen kerran pahasti hakoteillä. Monelle lukijalle saattoi herätä ajatus, että ehkä viisaan kansalaisen kannattaa hylätä YouTube, Netflix ja muut vastaavat ja palata takaisin pelkkään perinteiseen televisioon ja dvd-tallenteisiin.

Juttua jaettiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa, mutta sen todenperäisyyttä myös alettiin epäillä. Sitten ilmeni, että väitteissä ei ollut faktapohjaa.

Tekniikka & Talous -lehden lähteen mukaan varovaisten arvioidenkin mukaan laskelmissa on ainakin satakertainen virhe. Ehkä kolmesataakertainen. Tukholman-lennon päästöillä Netflixiä pystyisikin katsomaan kolme vuotta, ei kolme ja puoli vuorokautta, kuten Yle väitti.

Myös Ilmastotiede-blogi oli tehnyt samantyyppisen huomion ja kertoi siitä Twitterissä.

Pian Yle korjasikin uutista ja julkaisi erillisen oikaisun. Alkuperäinen artikkeli jäi kuitenkin monine kyseenalaisine väitteineen hyvin samansuuntaiseksi.

Uutisten oikaisuissa ja virheiden korjauksissa on se ongelma, että suuri osa muistaa vain alkuperäisen virheellisen uutisen ja omaksuu siitä saadun tiedon faktana.

Ylen uutisessa on lisäksi havaittavissa ikävä ilmiö, joka toistuu sukupolvelta toiselle. Ennen oli kaikki paremmin. Nuorison suosimat uudet tavat seurata kulttuuria ja viihdettä ovat lähtökohtaisesti vääriä ja luultavasti myös haitallisia.

Nettivideoiden katsomista pidetään Ylen jutussa erittäin pahana. Ihan erikseen sanotaan että suomalaiset ovat siinä ”pahimpia”.

Kun uuden teknologian pelko yhdistyy uuteen tapaan katsoa televisiosarjoja, elokuvia ja muuta liikkuvaa kuvaa, syntyy tämänkaltaisia kauhuskenaarioita.

Kun olin lapsi 1970-luvulla, nettivideoiden esikuvia olivat televisio ja sarjakuvat. Television katsominen pilasi näön ja oli muutenkin ajanhukkaa – joidenkin mielestä jopa turmiollista. Aku Ankan ja muiden sarjakuvien lukeminen taas rappeutti lukutaitoa, koska niiden kieli oli niin suppeaa ja köyhää. Nyt kun sarjakuvat ja perinteinen televisio ovatkin suorastaan suositeltavia asioita, striimipalvelut ovat uusi uhka niille, jotka vierastavat kaikkea uutta.

Striimaaminen ja nettivideoiden katselu tietenkin kuluttaa ympäristöä. Mutta ei silti kannata palata takaisin käyttämään pelkästään muovikoteloihin pakattuja ja mekaanisissa soittimissa pyöriviä fyysisiä tallenteita, sillä ne vasta ympäristöä kuluttavatkin. Ongelma ei ratkea sillä, että palataan 1990-luvulle tai vielä kauemmas menneisyyteen.

Pienetkin päästöt ovat tietenkin aina päästöjä, ja jokaisen on syytä huolehtia siitä, ettei hiilijalanjälki kasva liian suureksi. Mutta vääristely, menneisyyteen jämähtäminen ja uusien asioiden pelkoon perustuva syyllistäminen ei ole oikea tapa pelastaa maailma. Tehdään se mieluummin niin, että katsotaan tulevaisuuteen avoimin silmin.

Jussi Huhtala

Kirjoittaja on Episodin toimituspäällikkö. Seuraa Twitterissä: @JussiHuhta1a

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Vastaamalla näet muiden vastaukset.