Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto vaatii Helsingin Sanomissa, että tupakointia esittäviä elokuvia saisi esittää televisiossa aikaisintaan illalla kymmenen jälkeen. Lisäksi verkosto vaatii, että tupakointia sisältäville elokuville ei enää pitäisi myöntää tukea.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tupakointikielloilla on pyritty suoraan vaikuttamaan elokuvien sisältöön. Viimeksi Savuton Suomi 2040 -hankkeeseen kuulunut tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmä ehdotti 2013, että polttaminen voisi johtaa jopa automaattiseen K18-ikärajaan. Kun työryhmään kuuluneelta Mervi Haralta kysyttiin, miten rajanveto kielletyn ja sallitun tupakoinnin välillä vedettäisiin, hän sysäsi vastuuta lainsäätäjille. Sen jälkeen asiasta ei ole juurikaan puhuttu.
Tutkimusten mukaan tupakointi elokuvissa vaikuttaa nuorten tupakoinnin aloittamiseen. Tupakat ovat kuitenkin jo kadonneet Hollywoodin isoista leffoista. Sätkistä on tullut tabu, eikä niitä enää suuren yleisön viihde-elokuvissa juuri nähdä.
Paras on kuitenkin vasta edessä. Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston puheenjohtaja Olli Simonen väittää Helsingin Sanomien jutussa, että tupakoinnin esittäminen kotimaisissa elokuvissa on selvästi ”tavoitteellista”. Taustalla ovat mahdollisesti tupakkafirmat. Kyseessä olisi siis jonkinlainen salaliitto, jolla yritetään saada nuoret polttamaan. Ookoo.
Simonen palaa takaisin Kummeli Kultakuumeen aikoihin, jolloin kotimaista elokuvaa viimeksi syytettiin tupakan piilomainonnasta. Kyseinen Kummeli-elokuvahan herätti aikanaan keskustelua runsaalla tupakoinnilla mutta varsinainen kohu asiasta syntyi, kun elokuvan lopputeksteissä tekijät kiittivät North State -savukkeen valmistajaa yhtenä elokuvan yhteistyökumppaneista.
Kohun vuoksi asia päätyi Valviraa edeltäneen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tutkittavaksi. North Staten täkäläinen valmistaja British American Tobacco Nordic ilmoitti, ettei se ollut rahallisesti tukenut elokuvaa vaan toimitti pyynnöstä kuvauksiin röökikartonkeja. ”Yhtiön tupakkatuotemerkkien erillinen esittely eli product placement on BAT-yhtiössä maailmanlaajuisesti kielletty”, totesi valmistaja tuotevalvontakeskukselle.
Helsingin Sanomien jutussa ei mainita, että tuotevalvontakeskus sittemmin vahvisti, ettei Kultakuumeen tapauksessa kyseessä ollut piilomainonta. Elokuva sai kuitenkin moitteet tupakoinnin esittämisestä huomattavan myönteisessä valossa.
Haastattelussa Simonen ei osaa esittää mitään todisteita väitteilleen tarkoituksellisesta tupakoinnista kotimaisissa elokuvissa. Hän heittelee esimerkkejä muutaman vuoden takaisista elokuvista ja väittää tupakoinnin olevan niissä ”perustelematonta”. Päätalossa eräs hahmo tupakoi epäuskottavan paljon. Vanhoissa Suomi-Filmeissä poltetaan koko ajan. Milloin tupakointi sitten olisi perusteltua? Siihen ei vastata.
Ongelmallista on myös se, että Simonen tuntuu asettavan kommenteissaan vanhat Suomi-Filmit samalle viivalle uusien elokuvien kanssa eikä aseta historiallista tupakointia elokuvissa omaan kontekstiinsa. Edes parin vuoden takainen tupakkatyöryhmän ehdotus ei tehnyt näin räikeää arviointivirhettä.
Missä menee raja? Pitäisikö vanhat mustavalkoiset elokuvat ja Spede-tuotannot siirtää tv-esityksissä iltakymmenen jälkeiseen aikaan? Otetaanko sotaelokuvilta tuki pois, jos niissä poltetaan? Siirretäänkö Tuntematon sotilas takaisin iltamyöhälle? Ei tälle voi kuin nauraa.
Joonas Alanne
Kirjoittaja on Episodin vakituinen avustaja. Seuraa Twitterissä: @JoonasAlanne