24 Hour Party People

GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Brittiläisten nykyohjaajien huippuihin luettava Michael Winterbottom, joka vieraili Suomessakin Espoo Cinén vieraana vuonna 1997, on onnistunut tehtävässä, joka saattaisi vetää monelta ohjaajalta sisun kaulaan. Tehdä elokuva legendaarisesta Factory Recordsista, sen perustaja Tony Wilsonista, eräästä pienestä yökerhosta nimeltä Haçienda sekä osasta sellaisten vaatimattomien bändien kuin Joy Division, New Order, Happy Mondays ja A Certain Ratio historiaa. Tervetuloa ympärivuorokautisten bailuihmisten maailmaan!

24 Hour Party People on tarina musiikista ja ihmisistä sen takana. Se on kokonaiskuva kaikesta, eikä mistään tarkasti. Se kertoo musiikin lisäksi seksistä, huumeista, elämää suuremmista hahmoista ja yhden miehen visiosta antaa artisteilleen täydellinen vapaus, mikä lopulta koitui tämän tuhoksi. Se on äänellinen ja kuvallinen muotokuva ajasta ja paikasta, Manchesterista 70-luvun lopusta 80-luvun alkuun, jotka määrittelivät erään musiikillisen aikakauden ja antoivat sille tunnistettavan ulkonäön, soinnin ja sielun.

Michael Winterbottom halusi tehdä elokuvasta mahdollisimman liikkuvan, mikä paljastuu erinomaiseksi ratkaisuksi. Factory Recordsin tarina kerrotaan sykkivän popvuoristoradan tahtiin, mikä tekee elokuvasta kaksituntisen aistiherkuttelun niin korville kuin silmillekin. Kyseessä on villi, nostalginen, tyylitelty ja hauska matka musiikin ja sitä kohtaan tunnetun intohimon sydämeen. Maailman parhaisiin kuvaajiin luettava Robby Müller on seissyt (digi)kameran takana ja sen edessä nähtävä Steve Coogan ei voisi enää yksinkertaisesti näyttää enempää tulkitsemaltaan Wilsonilta, mitä ikään kuin vahvistaakseen Winterbottom jopa kerran näyttää herrat perätysten.