Katutanssin mestaruuskisat ovat ovella, kun tanssiryhmänsä johtaja Jay (Ukweli Roach) jättää hämmentyneen tyttöystävänsä Carlyn (Nicola Burley) johdattamaan ryhmän kisaan, jota militaristista tyyliä edustava Surges (tanssiryhmä Flawless) on hallinnut. Carly yrittää saada ryhmänsä samalle tasolle, mutta rivit repeilevät johtajuusongelman ja harjoitustilan puutteen takia.
Elantonsa tienatakseen Carly työskentelee lounasravintolassa. Eräänä päivänä hän saa tehtäväkseen toimittaa voileipätilauksen Kuninkaalliseen tanssiakatemiaan, englantilaisen baletin mekkaan, ja sen johtajalle Helenalle (Charlotte Rampling). Pienen ideoinnin ja sähläilyn jälkeen Carly ja Helena pääsevät sopimukseen: Carlyn ryhmä saa harjoitella akatemian tiloissa, jos ryhmään otetaan mukaan Helenan oma ryhmä, joka tuskailee esiintymisen ja sielukkuuden puutteessa. Klassinen baletti ja katutanssi paiskaavat näin siis kättä. Eikä aivan ongelmitta, kuten arvata voi.
Streetdance 3D:n vahvuus ei todellakaan ole sen tarinan yllätyksellisyydessä tai säkenöivissä näyttelijäsuorituksissa. Sen voima on sen dynaamisuus, tanssinumerot, musiikki ja ennen kaikkea sen stereoskooppinen ilmaisu. Parin viime vuoden aikana Hollywood on tykittänyt kankaille mitä kirjavinta joukkoa 3D-näytöksiä. Juuri mitkään näistä tekeleistä eivät ole hyödyntäneet kolmiulotteisen kuvan tarjoamia mahdollisuuksia millään tavalla. Tarvittiin britit, jotta vihdoin saamme nähdä mitä kuvan himmentävät ja hankalat lasit voivatkaan tarjota.
Lue laajempi arvio Episodista 5/2010.
Hannu Liekso
Tähdet: ★★★
Streetdance 3D. Iso-Britannia 2010. Ohjaus Max Giwa, Dania Pasquini. Käsikirjoitus Jane English. Pääosissa Nicola Burley, Richard Winsor, Rachel McDowall, Charlotte Rampling. Genre Draama / musiikki. Ikäraja Sallittu. Kesto 1 t 38 min. Ensi-ilta 28. toukokuuta