Babygirl ei ole ilmaisu, joka ensi näkemältä kuvaa piinkovaa varastorobotiikkayrityksen toimitusjohtaja Romy Mathista (Nicole Kidman). Oikeampi termi olisi Bosslady. Mutta niin vain me ihmiset olemme monitahoisempia kuin päällepäin näkyy.
Siviilissä Romy jakaa seksielämänsä teatteriohjaaja Jacobin (Antonio Banderas) kanssa, ja joutuu hoitamaan homman loppuun itsekseen alistuspornoa katsellen. Eräänä päivänä töihin mennessään Romy kohtaa pelästyneen väkijoukon. He katselevat, kun irralleen päässyt koira riepottelee miehen kättä. Paikalle tulee nuorimies, joka saa koiran helposti hallintaansa ennen kuin omistaja ehtii paikalle hakemaan muffensa pois.
Toimistoonsa päästyään Romyn alainen Esme (Sophie Wilde) marssittaa paikalle joukon firmassa aloittavia uusia harjoittelijoita. Mukana on Samuel (Harris Dickinson), tuo sama nuorimies, joka hetkeä aiemmin taltutti kadulla koiran. Samuel kiinnittää Romyn huomion tekemällä kysymyksen, josta tavallisesti seuraisi lähtöpassit. Tällä kertaa niin ei Romyn kiireen takia käy. Lisää yllätyksiä tulee eteen, kun Samuel varaa tapaamisajan Romylta. Hän on valinnut Romyn mentorikseen, vaikka tämä ei tiennyt edes olevansa mentorilistalla. Tapaaminen sujuu hyvin erikoisesti, sillä Samuel on selvästi hyvin itsevarma, röyhkeä eikä näytä välittävän hierarkkisen yritysmaailman käytössäännöistä.
Romy pitää tilannetta epämiellyttävänä, koska asemansa takia hänellä on Samueliin nähden selvä valta-asema. Mutta psykologista peliä pelaava Samuel kääntää valta-asetelmat päälaelleen, ja pian Romy huomaa olevansa mukana erikoisessa eroottisessa suhteessa itseään paljon nuoremman miehen kanssa, joka tuntuu osaavan vetää juuri oikeista naruista kulloisessakin tilanteessa.
Elokuvan hollantilainen ohjaaja-käsikirjoittaja Halina Reijn on tehnyt toisen englanninkielisen elokuvansa reilun kahden vuoden takaisen Bodies Bodies Bodiesin jälkeen, jälleen kulttimaineeseen nousseen A24-studion siipien suojissa. Reijn kertoo innoituksen lähteekseen 1980- ja 90-lukujen eroottiset trillerit.
Kieltämättä mieleen nousevat elokuvat kuten Adrian Lynen Vaarallinen suhde (1987) ja Vain yksi yö (1993) sekä Reijnin maamies Paul Verhoevenin Basic Instinct – vaiston varassa (1992). Näyttelijänä enemmän töitä tehnyt Reijn on esiintynyt Verhoevenin ohjaamassa Black Bookissa (2006).
Reijn onnistuu pitämään elokuvan tunnelman unenomaisena ja jännityksen yllä alusta loppuun saakka. Näyttelijöitä hän ohjaa taiten. Kidmanin ja nuoren britin Dickinsonin välinen kemia ja jännite ovat käsinkosketeltavat. Myös muut roolihahmot ovat hyvät ja riittävän lihallisia, joskin Romyn ja Jacobin nuorempi teini-ikäinen tytär Nora (Vaughan Reilly) jää yksitahoisena varjoihin. Se sijaan vanhempi tytär Isabel (Esther McGregor) toimii eräänlaisena katalyyttinä Romylle.
Tarina sinänsä on kulultaan varmaa kolmen tähden tavaraa, ja jonkin verran siinä on välillä hapuilua. Mutta Kidmanin ja Dickinsonin huikeat suoritukset sekä tunnelman tiiviys nostavat elokuvan neljään tähteen. Onneksi sukupuoliasetelmat ovat tämänkaltaiset. Nykyään miespomo ja nuori naisharjoittelija tekisi siitä tunkkaista.
Hannu Liekso
Babygirl -elokuvan traileri
