Tätä ei sitten voi suositella herkimmille katsojille, sen verran raakaa materiaalia Saila Kivelän dokumenttielokuvassa näytetään [HUOM. ikäraja]. Rajut videot ovat kuitenkin tarpeen, kun käsitellään näin tärkeää aihetta. Ihmiset pitäisi herätellä ymmärtämään mistä eläinten tehotuotannossa on kyse.
Kivelä on dokumentoinut omaa eläinoikeusaktivismiaan kymmenisen vuoden ajan. Kimmokkeen idealismilleen hän sai ihailemaltaan isosiskolta, Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelältä. Samalla, kun Mai on kasvanut aktivistiuransa ohi ja pyrkii vaikuttamaan asioihin parlamentaarisesti, kipuilee Saila oman aatemaailmansa kanssa. Voiko asioihin lopulta edes vaikuttaa? Onko Saila saavuttanut mitään, ja pystyykö hän enää edes jatkamaan aktivistina?
Kivelä ja aktivistiliikkeessä vuodesta 1996 mukana ollut Kristo Muurimaa ovat tehneet vuosien varrella lukuisia öisiä salakuvauskeikkoja erilaisille liha- ja turkistiloille. Kaksikko on ollut myös isosti esillä mediassa, koska ovat tekojensa takia joutuneet oikeuteen. Esimerkiksi vuonna 2009 käynnistynyt oikeudenkäynti kesti kolmisen vuotta. Pääsyytettyinä olivat Kivelä ja eräs toinen liikkeen aktivisti.
Eläinoikeuksien laita oli aivan toisenlainen vielä kymmenen vuotta sitten, kun Saila ryhtyi kuvaamaan elämäänsä ja toimintaansa. Liikkeen tavoitteet ja saavutukset ovat ottaneet vuosien varrella aimo harppauksia eteenpäin. Asiat ovat nykyään huomattavasti paremmin, mutta paljon on vielä tekemistä. Suomessa asiat ovat parantuneet hitaasti mutta varmasti, toisin on monien muiden maiden laita.
Eläinoikeusjuttu on mielenkiintoinen dokumentti idealistisen palon hiipumisesta ihmisen vanhetessa, eräänlaisesta kyynistymisestä – ja tietenkin se paljastaa myös eläinten oikeuksien puutteellisen tilan. ”Kettutytöiksi” haukutut aktivistit ovat saaneet aikaiseksi paljon hyvää, mutta samalla he ovat itse syyllistyneet kyseenalaisiin, jopa eläinten kärsimystä lisääviin tekoihin.
Idealismin kanssa pelataan usein harmaalla alueella, ihmisten moraalikäsitykset ja elämänkatsomukset poikkeavat toisistaan niin paljon. Toisen hyvä on toisen paha. Nämä ovat vaikeita asioita, eikä absoluuttisia totuuksia ole olemassa. Toisaalta, miten on edes mahdollista päästä kompromissiin, kun puhutaan eläinten kärsimyksestä?
Niko Ikonen