Pirjo Honkasalo on yksi Euroopan tärkeimmistä dokumenttielokuva- ohjaajista. Hänet kutsuttiin Japaniin tekemään dokumentti. Ainoat rajoitukset olivat, että tapahtumapaikan on oltava Tokio ja keston on oltava vähintään tunti ja 50 minuuttia päälle. Näistä lähtökohdista on syntynyt Ito – Seitti – kilvoittelijan päiväkirja.
Ito kertoo entisestä nyrkkeilijästä Yoshinobu Fujiokasta. Fujioka joutui lopettamaan nyrkkeilemisen saatuaan pahan silmävamman. Nykyisin hän on buddhalainen pappi, joka hoitaa virkaansa muun muassa pitämässään pienessä Munkkibaarissa.
Dokumenttielokuvassa Fujioka kohtaa erilaisia ihmisiä. Yksi heistä on vankilassa oleva nainen, joka tappoi miehensä pelastaakseen tyttärensä. Toinen isänsä juuri haudannut mies. Fujioka keskustelee myös entisen nyrkkeilyvalmentajansa kanssa sekä lopulta kohtaa oman äitinsä, josta joutui pienenä olemaan erossa. Fujioka tekee työtään pappina puhuessaan näiden henkilöiden kanssa ja samalla kertoo omaa tarinaansa.
Ito on mielenkiintoinen dokumentti ja kiitos siitä kuuluu Fujiokalle. Yleinen käsitys japanilaisista on, että he ovat häveliäitä eivätkä kovin avoimesti puhu asioistaan, ainakaan ulkopuolisille. Tästä syystä hieman yllättää, että japanilainen mies osaa avata sisintään näin avoimesti ja näyttää tunteensa – vieläpä kameran edessä.
Iton eri osuudet, kohtaamiset eri henkilöiden kanssa, avaavat kukin omalla tavallaan tietä Fujiokan menneisyyteen ja samalla kohti buddhalaisuutta. Keskustelut eri henkilöiden kanssa ovat intensiivisiä ja intiimejä. Pitkät, kasvoissa viipyilevät kuvat ovat paljastavia ja samalla armottomia tuoden reaktiot lähelle katsojaa.
Dokumentin kuvausjälki on todella hienoa. Kuvat ovat kauniita ja kameran liikkeet rauhallisia, jos niitä edes on. Ito vetää katsojan sisäänsä ja sitä seuraa herkeämättä päästen hieman selville siitä, kuka Fujioka on.
Miia Torro
Tähdet: ★★★★