Kirjava huntu perustuu viime vuosisadan alun tunnetuimpiin länsimaisiin kirjailijoihin kuuluvan Somerset Maughamin samannimiseen romaaniin. Se on sovitettu elokuvamuotoon aikaisemminkin, ja vuonna 1934 vetonaulana oli Greta Garbo. Tämän päivän Kirjava huntu on Ron Nyswanerin (Philadelphia) käsissä kääntynyt vaikuttavalla tavalla elokuvaksi ja on jälleen vakuuttava todistus Edward Nortonin (Fight Club, American History X) ja Naomi Wattsin (21 Grammaa, King Kong) ammattitaidosta.
Tarina sijoittuu 1920-luvun Lontooseen ja Kiinaan. Äitinsä arvostelua paetakseen nuori Kitty (Watts) suostuu avioliittoon jäykän ja asiallisen tohtori Walter Fanen (Norton) kanssa. Pari muuttaa Walterin työn perässä Kiinan Shanghaihin, jossa Kitty tapaa hurmaavan ja Walterin rinnalla miehekkään Charlien (ohjaajan penkkiäkin elokuvalla Kaikki valaistuu – Everything is illuminated testannut Liev Schreiber). Kun Kittyn ja Charlien salainen suhde paljastuu Walterille, mies ottaa vastaan paikan lääkärinä Kiinan maaseudulta koleraepidemian alueelta ja vie Kittyn mukanaan, kostoksi tämän syrjähypystä.
Maaseudun alkeellisissa oloissa, paikallisväestön vihamielisyyden alla ja koleran niittäessä satoa aviopari joutuu kohtaamaan sekä toisensa että myös itsensä. Kitty kasvaa ulos itsekeskeisen ja hemmotellun yläluokan tyttären roolista. Häpeän ja itsesyytösten vaivaama Walter puolestaan oppii luottamaan itseensä ja hylkää sisäänpäin kääntyneen tutkijan ja ihmissuhteessaan pelokkaan miehen asenteen. Tarina ei pääty umpionnelliseen loppuhuipennukseen, mutta antaa tragedian sijaan katsojalle murusen toivosta.
Ohjaaja John Curran (We Don’t Live Here Anymore) maalaa koskettavan tarinan rakastamisesta, pettämisestä ja anteeksiannosta henkeäsalpaavan kauniissa ympäristössä jylhien vuorten saartamana. Kirjava huntu on vähäeleinen ja pidättyväinen kuvaus rakastamisen vaikeudesta, kuin pääosaparin avioliitto, jossa ei turhia puhuta. Runsaan dialogin sijaan tarina on kerrottu yltäkylläisillä kuvilla. Vähäeleisyys tekee draamasta vakavammin otettavan: Kirjava huntu ei ole lässyttävä romanttinen lälläri.
Romanttisen aspektin lisäksi Kirjava huntu on mielenkiintoinen katsaus historialliseen Kiinaan sekä itäisen ja läntisen kulttuurin törmäykseen. Yalessa Kiinan historiaa opiskellut ja elokuvan tuottajanakin toimiva Norton tekee tiedemies Walterista aikaansa edellä olevan länsimaalaisen. 1900-luvun alussa länsimaat eivät kunnioittaneet Kiinan omaa kulttuuria ja tapoja, mutta Nortonin Walter ymmärtää ottaa paikallisväestön huomioon tehdessään vaikeitakin päätöksiä näiden terveyden puolesta. Elokuva on harvinainen länsimainen elokuva siinäkin mielessä, että se on kuvattu kokonaan Kiinassa.
Norton ja Watts ovat upeita riipaisevissa rooleissaan. He tekevät Kittystä ja Walterista tavallisia ihmisiä heikkouksineen. Tarina olisi ollut mahdollista pilata siirapilla ja liialla dramatiikalla, mutta Kirjava huntu onnistuu sentimentaalisia ylilyöntejä tekemättä herättämään katsojassa suuria tunteita ja toiveen siitä, että pari olisi jo avioliittonsa alkuvaiheessa edes yrittänyt antaa suhteelleen mahdollisuuden, eikä vain antanut elämän valua hukkaan.