Koskemattomat

GENRE , ENSI-ILTA 30.11.2012 TÄHDET

Epätodennäköisestä ystävyydestä kertova ranskalaiselokuva ehti kerätä hulppean maineen ennen saapumistaan Suomen valkokankaille.

Koskemattomat oli muutaman muun menestyselokuvan, kuten Suomessakin nähtyjen The Artistin, Polissen ja Sota on julistetun tavoin kotimaassaan ehdolla liki jokaisessa mahdollisessa kategoriassa tämän vuoden César-palkintoja jaettaessa. Koskemattomien Omar Sy voitti parhaan miespääosan palkinnon.

Koskemattomat on yksi patonkimaan kaikkien aikojen katsotuimpia elokuvia, ja se valittiin Ranskassa vuoden 2011 kulttuuritapahtumaksi. Menestys on jatkunut myös maailmalla: Daily Herald julisti jo kesällä Koskemattomien lipputulot muuta kuin englantia puhuvien elokuvien listalla toiseksi, edellä vain tavoittamattoman marginaalin The Passion of the Christ (2004).

Odotetusti Hollywood onkin jo tilannut menestystarinasta uusintaversion ohjaaja Paul Feigiltä (Morsiusneidot) ja näyttelijä Colin Firthiltä (Kuninkaan puhe).

Hurjat odotukset ladannut menestys onneksi välittyy valkokankaalta. Koskemattomat on vuoden hauskin komedia ja samalla lämmin kertomus ystävyydestä yli luokka- ja taparajojen.

Tarina kaulasta alaspäin halvaantuneesta rikkaasta aristokraatista, joka palkkaa kokopäiväiseksi hoitajakseen köyhien olojen pikkurikollisen, on yksinkertainen, hyvän draaman alku. Elokuva ei kuitenkaan ole lainkaan vakavahenkinen, vaan puhdas hyvän mielen komedia.

Omar Syn (Micmacs) reteästi, suurin elein ja riettain ajatuksin näyttelemä Driss on hakemassa prameasta kartanosta töitä vain saadakseen työttömyyskorvaukseen vaadittavan leiman. Viime vuonna Pieniä valkoisia valheita -elokuvassa hermoromahduksellaan ihastuttanut François Cluzet näkee katujen kasvatissa kuitenkin jotain tärkeää, joka puuttuu kaikilta muilta kartanon halvaantuneen isännän hoitajaksi hakevilta. Drissin täydellinen säälimättömyys ja uhmakkaan kuoren alta löytyvä loppumaton elämänilo ovat voittamaton yhdistelmä Cluzetin esittämälle Philippelle, romantikolle, helppoihin ratkaisuihin ja kompromisseihin tottuneelle herrasmiehelle.

Toisen taustat ja olotilan ohittava kunnioitus saa aikaan lähtemättömän ystävyyden, eikä katsojalle jää muuta vaihtoehtoa kuin nauraa kaksikon keskinäiselle naljailulle ja Drissin häpeilemättömälle olemukselle kartanon muuten hillityn palvelusväen joukossa.

Cluzet ei Philippenä räjäytä pankkia, kuten Michael Sheen omassa pyörätuoliroolissaan elokuvassa Music Within (2007), mutta välittää riittävää tunneskaalaa kasvoiltaan. Pelkkiä komedioita yhteisellä urallaan tehtailleen ohjaajakaksikon luottokasvo Sy on Drissinä vuoden rennoin tyyppi. Muita Syn elokuvia näkemättä on positiivisen hankala sanoa, onko Drissin kaiken nielevä nauru ja suuret elkeet osa hahmoa vai osa näyttelijää.

Sivurooleista löytyvät Audrey Fleurot (Kuudennen kerroksen naiset) ja Anne Le Ny (Sota on julistettu) antavat hyvää tulitukea vahvoille pääosille.

Koskemattomien ainut puute on sen täydellinen helppous, hyvän mielen varjelu, joka jättää todellisiin ystävyksiin perustuvan tarinan turhan pinnalliseksi.

 



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Aiheeseen liittyvät elokuvat