Kummeli V

18.2.2014 10:03
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 19.02.2014

Kummelit ilmestyivät suomalaiselle huumorikentälle lama-aikana 1990-luvun alussa ja nousivat nopeasti maan suosituimmaksi komediapoppooksi. Menestyneen TV-sarjan lisäksi porukka on väsännyt viisi kokoillan elokuvaa, joista viimeisimmällä on niistä selvästi mielikuvituksettomin nimi.

Tällä kertaa ohjaajaksi on napattu hittielokuvia tehtaillut Aleksi Mäkelä, jonka viimeisimmät työt eivät ole kuitenkaan yltäneet aiempien menestysten tasolle. Vaikka Mäkelän aiemmista elokuvista löytyy runsaasti pilke silmäkulmassa veistettyä huumoria, Kummeli V vaikuttaa todelliselta irtiotolta vakavasävyisemmistä viihde-elokuvista. Mäkelän aiemmissa elokuvissa väläyttelemä huumorintaju sopii hyvin yhteen koomikkoköörin vitsien kanssa eikä visuaalisessa puolessa ole sinänsä mitään vikaa. Tästä huolimatta elokuva on enemmän Kummelien kuin ohjaajansa näköinen.

Kokonaisuus muodostuu erillisistä tarinoista, jotka on linkitetty toisiinsa montypythonmaisen löyhästi. Kummelit nähdään jälleen useissa rooleissa, ja sivuosiin on valikoitunut monia tunnettuja näyttelijöitä. Odotettavasti heistä useimmat tunnetaan koomisista rooleistaan, kuten Putous -tähdet Jussi Vatanen ja Iina Kuustonen. Nuorempia sivuosanesittäjiä ja vanhentuneita Kummeleita katsoessa alkaa väkisinkin ajatella, että ehkä aika on vihdoin ajamassa Kummelien edustaman pöhköhuumorin ohi.

Yhdessä sivuroolissa nähdään myös konkarinäyttelijä Kai Lehtinen, jonka osuus Iron Skylle naureskelevan scifileffan pahiksena – barbaarikuningas Ögil Balthasarina – on lähes huomaamaton.

Elokuva yltää hetkittäin siihen samaan kotitekoisen lapsekkaaseen tunnelmaan, joka tv-sarjassa alun perinkin viehätti. Eniten nauruja kirvoittaa jakso, joka käsittelee kyläkaupan ryöstöä parhaiden amerikkalaisten heist-elokuvien hengessä. Ryöstöä puuhaava vanhojen poikien mopojengi ja heidän tarinansa tuntuu muuhun elokuvaan verrattuna oikealta vitsitykitykseltä ollen elokuvan ylivoimaisesti vahvin jakso.

Myös juorutoimittajan (Heikki Hela) kertomus 70-luvulla naisia kaataneesta urkujen korjaajasta kirvoittaa useamman naurun.

Hyvistä hetkistään huolimatta Kummeli V on kokonaisuutena äärimmäisen epätasainen. Jotkut vitsit ovat niin väsyneitä, että oikein itkettää. Missä vaiheessa käsikirjoitusprosessia omille pieruilleen hekottava kanttori (Jukka Rasila) kuulosti hauskalta idealta?

Tv-sarjan alkamisesta lähtien 1991 Kummelin jäsenet ovat tottuneet suoltamaan sävyltään omintakeista Kummeli-huumoria epäsäännöllisen säännöllisesti formaattiin kuin formaattiin. Kummeli V:n vitseissä on jo nähtävissä pientä rutinoitumista, joka näkyy liiallisena itsevarmuutena: Vitsit toimivat harvemmin kuin toisinaan.

Tylsin tavara on kuitenkin jätetty elokuvan loppuun: Metsässä asuvat maalaiset kaappaavat rankasti juhlineen elokuvaporukan, jonka jäsenet erehtyvät luulemaan kiinniottajiaan kannibaaleiksi. Tässä on kyseessä todellinen yhden vitsin osio, jonka huumoriarvoa olisi pitänyt miettiä alkutilannetta pidemmälle.

Kummeli V -elokuvan traileri


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Lisää luettavaa