Lotta ystäväni perustuu amerikkalaisen E.B. Whiten vuonna 1952 julkaistuun samannimiseen lastenkirjaan. Elokuvan päähenkilö on Vilppu-possu, joka jo pienenä joutuu alakynteen sisarusten viedessä kaiken ruuan. Vilppu säästyy aikaiselta kuolemalta Veera-tytön (Dakota Fanning) ottaessa Vilpun hoivattavakseen. Vilppu kasvaa kuitenkin hyvin nopeasti ja on pian liian suuri sisällä pidettäväksi. Vilppu löytää uuden kodin tien toiselta puolelta Veeran sedän ladosta. Muut ladon eläimet eivät erityisemmin lämpene uuden tulokkaan leikeille. Vilppu ystävystyy pian Lotta-nimisen hämähäkin kanssa, joka opettaa Vilpulle elämän ihmeellisyyksistä. Pian Vilpulle alkaa selvitä mitä jouluna käy hänen kaltaisilleen kesäsioille. Lotta päättää auttaa Vilppua ja kutoo possua kuvaavia sanoja verkkoonsa, jotta ihmiset huomaisivat kuinka erityinen sika Vilppu on ja näin pelastaisi pikku sian joutumasta joulukinkuksi. Lotta ystäväni on kaunis tarina, mutta välillä elokuva menee saarnaamisen puolelle. Tämä rikkoo elokuvan rytmiä ja saa katsojan tylsistymään. Onneksi näitä jaksoja ei ole ylenpalttisesti vaan elokuva rullaa mukavasti eteenpäin. Elokuvan huumori on lastenelokuvalle sopivasti hyvin kilttiä. Rotta-Tepponen varastaa shoun täydellisesti ja hänen suustaan tulevatkin parhaimmat repliikit. Suomen teattereihin on saatavilla vain dubattu versio. Dubbaaminen on taitolaji, joka ei nyt täysin toimi. Moni ääninäyttelijöistä tuntuu vetävän hieman puolivaloilla. Muutoinkin näytelmäelokuvan dubbaaminen näyttää hieman luonnottoman näköiseltä, etenkin ihmishahmoja katsoessa. Ymmärrettävää tämä toki on sillä se palvelee juuri elokuvan kohdeyleisöä eli perheen pienimpiä. Vaikka elokuva on ajoittain puuduttava ja kärsii dubbausongelmista niin tuskinpa tämä haittaa lapsia. Elokuvan tarina kantaa ja huumoria on sopivissa kohdissa, jottei elokuva ole liian vakava ja tämä on se tärkein asia.