NUORI ADAM

1.10.2004 00:00
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Joe (Ewan McGregor) on epäonnistunut kirjailija, joka työskentelee Glasgow'n Clydejokea pitkin seilaavalla rähjäisellä proomulla. Eräänä päivänä Joe ja hänen pomonsa Les (Peter Mullan) löytävät nuoren naisen ruumiin joesta. Löytö synnyttää Joessa jäsentelemättömiä tunteita, jotka unohtuvat hetkellisesti Joen ryhtyessä vikittelemään pomonsa vaimoa ja proomun omistajaa, Ellaa (Tilda Swinton). Vaikka Ella vastaakin Joen seksuaalisiin lähentelyihin myöntyväisesti, niin Joe ei saa lopulta mielestään hukkunutta tyttöä.

    Alexander Trocchin kulttimainetta nauttivaan romaaniin perustuva Nuori Adam on uuden skottilaisen arthouse-elokuvan viime vuosien renessanssiin vahvimmin vaikuttaneita teoksia. Esikoispitkällään The Last Great Wilderness (2002) pienemmän piirin lupaukseksi kohonnut David Mackenzie lunastaa kaikki toiveet tällä rujouden estetiikkaa pinnanalaiseen jännitykseen tyylikkäästi sekoittavalla film noirilla, jossa seksuaaliset impulssit ja syyllisyyden nakertama intohimo sulautuvat toisiinsa.

    Nuori Adam näyttää yhtä aikaa äärimmäisen rujolta ja kauniilta. Rakeiselle laajakankaalle maalattu filmi kylpee kylmänhohtavissa väreissä, jotka saavat lisäpainoa joen ympäristön ja proomun sisätilojen lähes tyylitellystä karuudesta. Kuvauksesta vastaa muun muassa Deepa Mehtan Firen (1996) ja Earthin (1998) aiemmin linssinnyt Giles Nuttgens. Asiaankuuluvan alavireinen mutta koskettava musiikki on puolestaan David Byrnen käsialaa, jota ei ole aiemmin saatukaan nauttia näin suoraan mittatilaustyönä tehdyssä muodossa.

    Elokuvassa on aivan erityisen hyvät näyttelijät. Sukupolvensa suurin skottitähti McGregor (Trainspotting) tekee pääosassa hypnoottisen suorituksen, jossa yhdistyvät hienostuneella tasapainolla ihonalainen jännitys sekä ulkoapäin jopa levottomuuteen asti yltävä viileys. Vanhemman polven skottitaituri Mullanin (Nimeni on Joe) esittämä Les on kuolleen tytön ohella tarinan ehkä surullisin hahmo, jonka traagisuuden Mullan tuo esiin kuin itsestään, saaden hahmonsa tuntumaan säälittävältä ja empatianjanoiselta jo kauan ennen tätä päähänpotkivia käänteitä. Swinton (Orlando) turhautuneena ja nuorempaan mieheen haksahtavana Ellana tekee jo lähes täydellistä työtä ja todistaa jälleen kerran kuuluvansa brittinäyttelijöiden parhaimmistoon.

    Lisää luettavaa