Ahkerasti elokuvia tehtailleen Anssi Mänttärin Saunavieras on draamallisia aineksia sisältävä äijäkomedia. Elokuva hyväilee suomalaista kesäiltaa ja pohjoismaista mutkattomuutta.
Vaikka kotikutoinen Saunavieras ei mitenkään hyödynnä elokuvateatterin speksejä, on se oiva osoitus, että mielenkiintoiset hahmot ja kutkuttava juoni voittavat aina teknisen vaatimattomuuden.
Geologi saapuu tunnetun kirjailijan mökille Lappiin tutkimaan paikallista maaperää. Kirjailija on juuri menemässä saunaan, joten kutsuu geologin seurakseen, koska voihan ne bisnesneuvottelut käydä siellä saunassakin.
Kari Väänänen heittäytyy vulgaarin kirjailijan rooliin koko olemuksellaan, kun tämä nauttii kirkasta, mutta sitäkin vahvempaa saunajuomaa Jone Takamäen tasapaksumman, mutta silti syvällistä pohdintaa käyvän geologin kanssa.
Miehet ystävystyvät Lapin valoisassa illassa sitä mukaa kun promilleluku nousee. Ystävyys ei kuitenkaan toimi bisnesmaailmassa, ja miehet joutuvat lopulta pohtimaan omia arvojaan.
Kari Väänäsen herkullisen sikamainen rooli ja hävyttömät letkautukset naurattavat vaikka se ei aina soveliasta olisikaan. Hahmo kannattelee tarinaa pitkän matkan, mutta aivan loppuun asti elokuva ei jaksa väsymättä.
Suorasukaisuudessa Saunavieras on hyvin pohjoismaalainen elokuva. Voimasanoja ja alastomuutta on kylliksi, jotta alaikäisiltä kielletty -leima lävähtäisi oitis Pohjoismaiden ulkopuolella.
Elokuvan luontevat rupattelutuokiot ja kiireetön tunnelma sopivat hyvin pitkän, keväisen lauantai-illan alkutahdeiksi.