Terminator – Pelastus

GENRE ENSI-ILTA 03.06.2009 TÄHDET

Terminator – Pelastus herättää monenlaisia tuntemuksia katsojissaan. Se jatkaa tunnettua sarjaa, jonka pääosista Arnold Schwarzeneggerin elokuvaura sai aikoinaan ratkaisevaa nostetta. Kuten aina elokuvasarjojen kanssa, fanit odottavat täydellistä yhdistelmää; jotain uutta ja riittävästi vanhaa, jottei nuppi mene sekaisin liiasta uuden sulattelusta. Elokuva pääsee aika lähelle tuota ihannetta, vaikka Arnold ei olekaan mukana menossa.

On vuosi 2018, ja John Connor (Christian Bale) on viimein ottamassa ensiaskeliaan ihmisten vastarintaliikkeen johdossa. Skynet terminaattoriarmeijoineen vaikuttaa ylivoimaiselta voitettavalta, mutta kuten aina, mikään ei voita ahdingossa olevan ihmisen neuvokkuutta. Salaperäinen, jossakin ajassa kuolemaantuomittu Marcus Wright (Sam Worthington) tuo oman mausteensa soppaan, ja Connorin isä Kyle Reese (Anton Yelchin) on myös mukana juonikuvioissa.

Terminator – Pelastus ei ole sarjan viimeiseksi jäävä osa, vaan sille on jo suunnitteilla kaksi jatko-osaa. Kun siihen lisätään Sarah Connorin aikakirjat -sarja, ei terminaattoripulasta ole pelkoa lähivuosina. Vaikka uutuus on itsessään varsin hyvä toimintapläjäys, olisi se voinut jäädä viimeiseksi Terminator-leffaksi. Koska on olemassa sellainen asia kuin mielikuvitus, ei katsojien välttämättä tarvitsisi nähdä mielenkiintoisten aiheiden tyhjiinlypsämisiä – ilmiö, joka on tuttu kaikille lostien ja pakojen faneille. Joskus vähemmän voi olla enemmän.

Bale hoitaa pääosaroolinsa mallikkaasti ja jatkaa laadukkaiden elokuvien sarjaansa. Schwarzenegger kuuluu erottamattomasti Terminator-elokuviin. Yksi lyhyt viittaus hänen persoonaansa löytyykin, joten täysin Schwarzeneggeritön elokuva ei sentään ole.

Jos aiemmat Terminatorit ovat kolahtaneet, viimeisin tekee varmasti myös niin. Mutta kuinka monta kertaa voidaan seurata samojen hahmojen ajassa haahuiluja ilman, että déjà vu syö kaiken mielenkiinnon?


Aiheeseen liittyvät elokuvat