Tolkien

Dome Karukosken elämäkertaelokuva J.R.R. Tolkienista on vaikuttava kokonaisuus, jossa yhdistyvät tyylikkäästi kaikki elokuvanteon osa-alueet.

1.5.2019 09:00
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 03.05.2019

Siitä on jo yli kolmekymmentä vuotta, kun Renny Harlin löi läpi Hollywoodissa Painajainen Elm Streetillä -elokuvasarjan neljännellä osalla. Sen jälkeen ei ole Suomesta tullut Hollywood-ohjaajaa, ennen kuin nyt. Dome Karukosken Fox Searchlight -studiolle ohjaama Tolkien on vieläpä suuren luokan laatutuotanto.

Karukoski herätti huomiota jo esikoisohjauksellaan Tyttö sinä olet tähti (2005). Sitä on seurannut monta menestyselokuvaa, kuten Napapiirin sankarit (2010), Leijonasydän (2013), Mielensäpahoittaja (2014) ja Tom of Finland (2017). Karukosken ohjaustyöt ovat erilaisia elokuvia, mutta niitä yhdistää korkea laatu, johon on kiinnitetty huomiota kansainvälisissä elokuvapiireissä pitkään.

Karukoskea kosittiin ulkomaille jo vuosia sitten, mutta vasta Taru sormusten herrasta -tarinoiden luojasta kertovan Tolkienin kohdalla suunnitelmat osuivat kohdilleen.

David Gleesonin ja Stephen Beresfordin käsikirjoittamassa elokuvassa keskitytään J.R.R. Tolkienin nuoruusvuosiin.

Ensimmäinen maailmansota oli Tolkienin elämässä merkittävä vaihe, ja elokuva alkaakin rintamalle sijoittuvalla jaksolla. John Ronald Reuel Tolkien (Nicholas Hoult) palveli sodassa nuorena upseerina. Sotatanner kirjaimellisesti lainehtii veressä, ja ilma on keltaisena sinappikaasusta.

Traumaattisista sotavaiheista siirrytään Tolkienin lapsuuteen. John Ronald ja hänen pikkuveljensä kasvoivat vaatimattomissa oloissa yksinhuoltajaäidin kasvattamana. Perheen isä on kuollut, ja isän roolin ottaa katolinen pappi.

Vartuttuaan nuorukaiseksi Tolkien pääsee stipendin avulla Oxfordiin, missä hän muodostaa tärkeitä ystävyyssuhteita. Rakkaus löytyy Lily Collinsin esittämästä Edithistä.

Tolkien elää hyvää elämää, mutta siihen liittyy myös monia traumoja. Hän joutuu kasvamaan ilman isää. Sota jättää jälkensä. Vaikka hän itse selviää sodasta, kaikille ikätovereille ei käy yhtä hyvin. Taru sormusten herrasta ja muut teokset ovat tulossa vasta vuosia myöhemmin, mutta kaikki elämänvaiheet tuntuvat valmistavan päähenkilöä edessä olevan kirjailijanuraan. Jo lapsena äidin kanssa hän synnyttää fantasiahahmoja valoilla ja varjoilla. Sodan kauhuissa hän näkee painajaismaisia visioita. Edithistä tulee inspiraatio kirjojen sankarittarille. Tiivis ystäväpiiri taas muodostaa eräänlaisen veljeskunnan, jota voi verrata Sormuksen ritareihin.

Tolkienin teokset ovat tavallaan koko ajan taka-alalla jossain, mikä toimii vahvana dramaturgisena elementtinä. Vaikka liikutaan useilla eri aikatasoilla, on hyvä ettei käydä koko kirjailijan elämäntarinaa läpi, mikä on monien elämäkertaelokuvien helmasynti.

Tolkien on vetävästi etenevä elokuva, jossa on eeppistä tuntua. Ajankuva on rakennettu taidokkaasti. Fantasiajaksot on toteutettu hyvällä maulla, ja niitä annostellaan sopivan pieninä väläyksinä, jolloin vaikutus on sitäkin tehokkaampi.

Karukoski on saanut mukaansa kaksi tärkeätä yhteistyökumppania aiemmista töistään. Tanskalaiskuvaaja Lasse Frank kuvasi myös Tom of Finlandin, ja hän on luonut elokuvalle tyylikkään kuvallisen ilmeen. Etenkin sotakohtaukset on kuvattu häikäisevän upeasti. Toinen merkittävä tekijä on leikkaaja Harri Ylönen, joka on leikannut Karukosken elokuvia hänen uransa alusta alkaen.

Maineikas säveltäjä Thomas Newman – jolla on plakkarissaan peräti 14 Oscar-ehdokkuutta – vastaa Tolkienin kauniista musiikista. Elämäkertaelokuvassa äärimmäisen tärkeää on se, kuka esittää pääosaa, ja Nicholas Hoult on erinomainen valinta. Hänessä on paitsi filmitähden karismaa myös sielukkuutta ja herkkyyttä, jota roolihahmo vaatii. Houltin ja Lily Collinsin yhteinen kemia toimii hienosti. Pienemmissä rooleissa nähdään myös arvostettu näyttelijäveteraani Derek Jacobi ja monista hienoista sivuosista tuttu irlantilaisnäyttelijä Colm Meaney.

Entä näkyykö elokuvassa Suomi-viittauksia? Ohjaaja kertoi ennen lehdistönäytöksen alkua, että Kalevalaan liittyvä repliikki jouduttiin leikkaamaan pois perustelluista syistä, mutta sen verran voi paljastaa, että Suomi kyllä elokuvassa jollain tavalla mainitaan.

Jussi Huhtala

Tolkien -elokuvan traileri

Lisää luettavaa