Jack Londonin klassinen Valkohammas julkaistiin vuonna 1906. Romaani on sen jälkeen käännetty noin sadalle eri kielelle. Suomessa huikea seikkailutarina julkaistiin ensimmäisen kerran Toivo Walleniuksen kääntämänä vuonna 1911. Sen jälkeen kirjasta on tehty useita tv- ja elokuva-adaptaatioita.
Uusin versio on luxemburgilaisen Alexandre Espigares’n ohjaama. Sen tarina poikkeaa kuitenkin melko paljon alkuperäisestä. Kyllähän klassikot elävät vuosien varrella, mutta Dominique Monferyn, Philippe Lioret’n ja Serge Frydmanin käsikirjoittamassa versiossa on otettu melkoisia vapauksia käyttöön ja puhdistettu se nykypäivään sopivammaksi kokonaisuudeksi. Hyvä tai huono asia, sen päättäköön katsoja.
Streamijätti Netflix innostui elokuvan aiheuttamasta pöhinästä Sundancen filmifestareilla ja nappasi sen valikoimiinsa Pohjois-Amerikassa. Tuleeko leffa siis myös Euroopan Netflixiin? Vaikea sanoa tässä vaiheessa.
Elokuva lähtee liikkeelle siitä, kun koirasusi Valkohammas on taistelemassa kahden koiran kanssa kehässä. Sankari ottaa turpaansa, mutta onneksi seriffi Weedon keskeyttää tapahtumat ennen kuin pahempaa tapahtuu. Siitä seuraa takauma suoraan Valkohampaan pentuaikaan, joka onkin elokuvan parasta antia.
Valkohampaan ja emonsa Kitsin seikkailut Kanadassa, Yukonin kulta-alueella on toteutettu upeasti. Luonto elää valossa ja varjot leikkivät iloisesti kauniissa maisemissa. Eläinten animaatiojälki on kuin öljyväreillä maalattua. Todella kaunista katseltavaa; rauhoittavaa ja eteeristä.
Lopulta mukaan astuvat erittäin rumasti animoidut ihmiset, harmaa Fort Yukon sekä jopa tympeäksi käyvä dialogi. On omituista, ettei muun muassa Rashida Jonesin, Nick Offermanin ja Paul Giamattin keskusteluja käydä luontevammissa merkeissä.
Hiljalleen elokuvan todelliset kasvot paljastuvat: se on halpistuotanto vaikka yrittääkin piilottaa tuotannolliset arvonsa taiteelliseen animaatiojälkeen. Jälki tuo kuitenkin pahimmillaan mieleen 10–15 vuoden takaiset 3d-videopelit, joissa hahmot nykivät luonnottomasti kuin robotit ja olivat muutenkin hirvittävän näköisiä.
Valkohammas polkee aivan liikaa paikoillaan ja pysähtelee suvantopaikkoihin jumittamaan. Mieleen jäävät lähinnä vain komea luontokuvaus sekä sen eläimet. Harmittavan turhanpäiväiseksi osoittautuva teos.
Elokuvasta nähdään myös suomeksi dubattu Pekka Lehtosaaren versio, jonka äänirooleissa kuullaan sellaisia konkareita kuten Antti Reini, Jukka-Pekka Salo, Jussi Lampi ja Jonna Järnefelt.