Vaimonsa menettänyt palomies Larry (Kevin James) ei ole surutyötä tehdessään pystynyt hoitamaan byrokratian vaatimaa paperityötä, minkä vuoksi hänen kaksi lastaan uhkaavat jäädä ilman vakuutusturvaa. Jostain pitäisi saada uusi puoliso, jonka nimiin vakuutuksen voisi siirtää. Mutta mistä löytyy jatkuvassa kuolemanvaarassa olevalle miehelle pikaisella aikataululla vaimo, jonka voi luottaa pitävän huolta lapsista eikä vain käyttävän rahoja itse? Ratkaisu löytyy lainsäädännöstä, joka takaa vaimon oikeudet samaa sukupuolta olevalle rekisteröidylle partnerille. Larry raahaa maistraattiin parhaan kaverinsa, Adam Sandlerin esittämän überheteron Chuckin.
Kaverukset kuvittelevat rekisteröintiä vain muodollisuudeksi, mutta havaitsevat sen pian vakuutuspetokseksi, jolla on vakavat seuraukset. Heidän on siis teeskenneltävä oikeaa pariskuntaa vakuutustarkastajien silmien edessä, mutta pian salaisuudeksi tarkoitettu paperiliitto on kaikkien muidenkin tiedossa. Härkäpari pyytää avukseen Larryn hehkeän asianajajan (Jessica Biel), johon alapäällään ajatteleva Chuck tietysti ihastuu.
On vaikea käsittää, että kirjoittajatiimissä ovat vaikuttaneet loistavan Sidewaysin luoneet Alexander Payne ja Jim Taylor. Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä elokuva hyppii vähän väliä epähauskojen irtovitsien perässä oudoille harhapoluille. Kaikki mahdollisuudet edes jonkinlaiseen syvällisempään yhteiskunnalliseen satiiriin hukataan. Chuck ei vehtaa kymmenien naisten kanssa yhtä aikaa, jotta siitä voisi vetää yhtäläisyyksiä ennakkoluuloihin homomiesten jatkuvasta himosta kaikkia miehiä kohtaan. Tarkoitus on vain vääntää rautalangasta, etteivät päähenkilöt missään nimessä ole homoja. Tämän teeman toistoon rakentuu koko elokuva. Se on niin patavanhoillinen, että kyltymätön häntäheikki Chuck laitetaan homoliitossa tajuamaan, että onnellisin hänkin on vain vakiintuneessa parisuhteessa yhden naisen kanssa.
Elokuvassa on kohtauksia, joissa voi olla havaitsevinaan yritystä tilannekomiikkaan, mutta niiden rytmitys ei yleensä toimi. Lopulta kaikki huumori irtoaa siitä, että joku on lihava, ruma, ulkomaalainen, homo, nainen tai muulla tavalla hiekkalaatikkoleikkien sääntöjen mukaan vapaata riistaa pilkalle. Kypsimmästä päästä ovat vitsit naisten rinnoista ja miesten takapuolista. Hauskoja nekään eivät ole.
Karskit miehet pinteestä päästävä loppukäänne on keinotekoisuudessaan yhtä aikaa homofobinen ja suvaitsevaisuutta alentuvasti saarnaava, minkä täytyy olla jonkinlainen ennätys.