Maa: Japani

Eilisen kuiskaus

Eilisen kuiskaus on Studio Ghiblin toisen perustajan, ohjaajamestari Isao Takahatan ohjaama animaatio, joka on saanut ensi-iltansa Japanissa vuonna 1991. Se on kuitenkin jäänyt aiemmin julkaisematta Suomessa.

Poika ja peto

Japanissa on muitakin animaatiostudioita kuin Ghibli ja muitakin ohjaajia kuin Hayao Miyazaki. Muut vain eivät harrastajapiirien ulkopuolella saa länsimaissa samalla tavalla näkyvyyttä. Mamoru Hosodan tuotannosta Suomessakin on sentään taidettu – kiitos erityisesti Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin – nähdä ainakin elokuvat The Girl Who Leapt Through Time, Summer Wars ja Wolf Children.

Kirsikkapuiden alla

Veteraaninäyttelijä Kirin Kikin esittämä Tokue saattaa olla 76-vuotias, mutta hänen energiansa on tarttuvaa. Eräänä päivänä hän ilmestyy vakavan Sentaron (Mystery Trainin Masatoshi Nagase) puotiin ja hakee entiseltä vangilta myymäläapulaisen virkaa. Sentaro tekee dorayakia – pieniä pyöreitä pannukakkuja aniksi kutsutun makean punaisen paputahnan kera. Tokuen vakuutteluista huolimatta Sentaro kieltäytyy pitäen tätä liian hauraana. Kunnes hän maistaa naisen uskomatonta ania, jota tämä on valmistanut itse jo 50 vuotta.

Siskokset

Akimi Yoshidan manga Umimachi Diary edustaa japanilaisen sarjakuvan josei-genreä. Nuorille naisille suunnattu josei kuvaa usein arkipäiväistä elämänmenoa ja romansseja. Niin tekee myös Yoshidan sarjakuvaan perustuva elokuva Siskokset, kiireetön kasvukertomus ja perhetarina hieman Pikku naisten ja Jumalaisten jajasiskojen hengessä.

Marnie – tyttö ikkunassa

Japanilaisten kansallisaarre, animaatiostudio Ghibli on suurten mullistusten edessä, kun maestro Hayao Miyazaki on vetäytymässä eläkkeelle. Jotkut uskovat jopa, että Marnie – tyttö ikkunassa voi jäädä studion viimeiseksi pitkäksi elokuvaksi. Studio Ghiblin 2010-luvun julkaisut – Gorō Miyazakin Kukkulan tyttö, sataman poika, isä Miyazakin Tuuli nousee, Isao Takahatan Prinsessa Kaguyan taru – ovat olleet 2010-luvulla toinen toistaan kaihoisampia. Ainakaan siinä suhteessa Marnie ei jää edeltäjistään jälkeen, ja olisi siksi aivan arvollinen päätös studion ainutlaatuiselle työuralle.

Henkien kätkemä

Ghibli-studion 30-vuotisjuhlan kunniaksi tulee Henkien kätkemä uudelleen levitykseen juhlajulkaisuna. Oscar-palkinnon parhaana animaatioelokuvana voittanut teos on klassikko, jonka kaikkien tulee nähdä kerran elämänsä aikana.

Fast & Furious 7

Nopeita autoja, kauniita vähäpukeisia naisia, isoja ukkoja, vauhdikasta musiikkia, aseita, räjähdyksiä ja turpaanvetoa. Kutakuinkin näillä sanoilla alkaa luultavasti jokainen Fast & Furious 7 -arvostelu, enkä tietenkään halua tuottaa rakkaille lukijoillemme pettymystä.

Kingdom of Dreams and Madness

Harvalle aloittelevalle elokuvantekijälle tulee eteen yhtä herkullista tilaisuutta kuin nuorelle Mami Sunadalle. Mainosprojektista sai alkunsa dokumenttielokuva, jossa Sunada seuraa toimintaa Ghibli-studiolla, kun siellä tehtiin yhtä aikaa sekä Hayao Miyazakin Tuuli nousee -elokuvaa ja Isao Takahatan Prinsessa Kaguyan tarua.

Prinsessa Kaguyan taru

Suomessa animaatiot nähdään suurelta osin lastenelokuvina. Prinsessa Kaguyan taru ei kuitenkaan ole sellainen. Lähes kahden ja puolen tunnin kestonsa lisäksi sen käsittelemät aiheet antavat pureskelemista aikuisellekin katsojalle, puhumattakaan loppuratkaisusta, joka ei ole aivan yksinkertaisimmasta päästä. Aikuisten saduksi luonnehdittava animaatio kuvaa koskettavalla surumielisyydellä onnen katoavaisuutta sen hukkuessa elämän järjettömien odotusten tulvaan.

Godzilla

Niille harvoille, jotka eivät Godzillaa vielä tunne, kerrottakoon, että kyseessä on radioaktiivinen jättiläishirviö, joka nähtiin ensimmäistä kertaa nimeään kantavassa japanilaiselokuvassa vuonna 1954. Se käynnisti sarjan, jota nyt, 60 vuotta myöhemmin, jatkaa Gareth Edwardsin ohjaama, jälleen hirviön mukaan nimetty Godzilla. Se on 30. Godzilla-elokuva, mutta vasta toinen sarjan amerikkalainen tuotanto.

Isänsä poika

Mistä on pienet pojat tehty? Ainakin vanhempiensa – varsinkin isiensä – unelmista. Vanhemmat näkevät itsensä lapsissaan ja monesti elävät omia haaveitaan ja toiveitaan näiden kautta. Näin on varsinkin Japanissa, jossa perheen laatuaika saattaa koostua jälkikasvun preppaamisesta leikkikoulusta ja ala-asteelta alkavaan opinto- ja uraputkeen. Mitä tähän kuvioon tuo, jos lapsi, johon on panostanut, osoittautuu käenpoikaseksi?