Julian Schnabelin kuvaus Vincent Van Goghin viimeisistä vuosista sukeltaa turhankin tinkimättömästi taiteilijan mielenmaisemaan

Mielenkiintoisista lähtökohdista kasvava, hyvää tarkoittava seikkailu uhkaa tukahtua vanhanaikaisuuteensa. Jos olet miettinyt, mitä tarkoittaa kognitiivinen dissonanssi, katso tämä elokuva.

Pikkusievä ja pikkuporvallisen asenteellinen ja tylsä ranskalainen komedia itsekeskeisestä ja seksistisestä, vammaisen naisen kohtaavasta liikemiehestä on ankeaa katsottavaa.

Suloisen Ailo-poron matka vasasta uljaaksi nuorukaiseksi juhlistaa Lapin koskematonta luontoa ja kiehtovia eläimiä.

Lapsille tarkoitettu animaatio on aikuisen sadistinen eikä edes näytä hyvältä.

Tarinan voi kuvitella tuntevansa, mutta mikään ei voi valmistaa hahmojen aksentteihin.

Neuvostorockin syntyvaiheista kertova musiikkielokuva on nostalgisen taiteilijakuvauksensa alla piikikäs satiiri.

Seikkailuklassikon animaatioversio viehättää tarinallaan ja maalauksellisella ulkoasullaan – niin kauan kuin kuvassa ei ole ihmisiä.

Mustavalkoisena kuvattu poliittinen hirmuvalta ja tuhoon tuomittu rakkaus kohoavat musertavaksi mestariteokseksi.

Toden ja tarinan rajaa hämärtävä komea elokuva on kuin kevyempi versio Piin elämästä.