Kumpi on parempi Grinch: Benedict Cumberbatch vai Jim Carrey?

Tämän vuoden joulukalenteria varten pyysimme ns. ”guilty pleasure” -tunnustuksia toimittajilta. Tähän asti ne ovat olleet – toivottavasti – hupaisia tai ainakin kiinnostavia. Nyt, kun olemme kalenterin puolivälissä, vastaan tulee ensimmäinen luukku, joka voi pilata joulutunnelmaa.

Gladiator II on pärjännyt erityisen hyvin Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Onnistuneet pelielokuvat ovat harvassa. Episodin guilty pleasure -joulukalenterin luukussa 7 tutustuimme jo pelielokuvaan Super Mario Bros., joka herättää nautintoa epäonnistumisillaan. Tällä kertaa tutustumme kauhupelistä tehtyyn sovitukseen, josta nauttii, kun sen ottaa huumorin kannalta. Tervetuloa siis erehdysten komediaan Sumukaupungissa!

Tällä kertaa Episodin joulukalenterin luukusta paljastuu toimittajien tunnustamia guilty pleasure -elokuvia kaksin kappalein. Niitä yhdistää teema, mutta muuten ne eivät luonteeltaan voisi olla erilaisempia. Ottakaa siis mukava asento, kun kysymme: ”Dude, missä mun paradoksi on?”

Disneyn hittianimaatio pyörii Suomessakin paraikaa.

Episodin joulukalenteri toimittajien tunnustamista guilty pleasure -elokuvista on ohittanut ensimmäisen kolmanneksensa. Tässä luukussa tutkaillaan, millainen nolo suosikki saadaan aikaiseksi, kun yhdistetaan J.R.R. Tolkienin luomaa maailmaa ja kyttäkaksikkoelokuvaa. Kyllä, fantasiaelokuvien pikaruokaversio!

On olemassa elokuvafranchiseja, jotka kokonaisuudessaan voivat olla filmihullun guilty pleasure. Sitten on elokuvafranchiseja, joiden yksittäinen elokuva voi olla guilty pleasure niin sarjan ystäville kuin sitä karsastavallekin.

500 miljoonan dollarin globaali rajapyykki on käytännössä jo rikki.

Tällä kertaa Episodin toimittajien guilty pleasure joulukalenterissa: syyllisen nautinnon sieni elokuvafaneille ja pelaajille.

Elokuvan Rotten Tomatoes -prosentti on 98.

Ah tätä vakavan elokuvaharrastajan elämää, täynnä tekstitettyjä, mustavalkoisia festivaalisuosikkeja sekä ranskalaisen uuden aallon klassikoita, joita voi kuvailla vain emotionaalisesti elliptisiksi. Erikoiskahvia siemaillen voi järjestellä Criterion Collection -tallenteitaan samalla kun nyökkäilee podcastille, jossa aikaisemmin tuntematon tekijä julistetaan visionääriksi. Mutta ystävien saapuessa hienostuneeseen harrastuskotiin käteen tarttuu hyllyyn piilotettu… törkykomedia!

Kauhuelokuvat ovat otollista kasvualustaa niistä nauttimisesta nolostumiselle. Vai pitäisikö sanoa ”kauhuelokuvat”?