Hollywood-stara Ray Stevenson kertoi työstään Jalmari Helanderin kanssa: ”Mitä ihmettä tämä on?! Tämä on hullua!”

Big Game on vastikään tullut elokuvateattereihin Yhdysvalloissa, joten Fangoria haastatteli näyttelijä Ray Stevensonia suomalaisen Jalmari Helanderin ohjaaman elokuvan tiimoilta. Sisältää tietenkin pieniä spoilereita.

Kuinka liityit Big Gamen näyttelijäkaartiin?

Ray Stevenson: Niin, käsikirjoitus ilmaantui kuin tyhjästä, enkä ollut kuullut Jalmari Helanderista, elokuvan ohjaajasta aikaisemmin. En ollut nähnyt mitä hän on tehnyt, mutta luin käsikirjoituksen ja ajattelin: ”Mitä ihmettä tämä on?! Tämä on hullua! Joko tästä tulee jotain todella, todella hienoa tai iso floppi.” Pääsin juttelemaan Jalmarin kanssa ja huomasin, että hänen huolettomassa asenteessaan oli jotain sellaista, että päätin sanoa: ”Tiedätkö mitä? Tehdään tämä juttu.” Joten näin päädyin Big Gameen.

Kun kirjoitit virallisesti sopimuksen, katsoitko sen jälkeen Rare Exportsin saadaksesi käsityksen Jalmarin tyylistä?

RS: Noloa kyllä, mutta en katsonut, ja ehkä minun pitäisi harrastaa sellaista useammin. Mutta minulla ei ole tapana googlata ihmisiä tai katsoa taaksepäin, ja ehkä minun pitäisi, mutta en sitten kuitenkaan katsonut. Suostuin vain päätä pahkaa Big Gameen.

Big Game on sekä toimintapainotteinen elokuva, että myös eräänlainen kasvutarina. Tekikö tämä kerronnallinen monimuotoisuus elokuvasta houkuttelevamman sinulle näyttelijänä, kuin mitä perus toimintaelokuva olisi tehnyt?

RS: Itseasiassa, kyllä, ja osuit todella naulan kantaan. Minä kysyn aina itseltäni: ”Tarvitseeko minun laittaa itseni likoon?” Minun ei tarvitse, mutta minun tarvitsee viihdyttää ihmisiä. Elokuvan ei ole pakko olla ryppyotsainen, intellektuelli argumentti ja elokuva kuten Big Game saa ihmiset myös nauramaan. Filmi on niin ikään 13-vuotiaan pojan kasvutarina, joka löytää itsensä äärimmäisistä olosuhteista tämän hervottoman tarinan pyörteissä.

Big Game on kertakaikkiaan loistava, ja pidän sellaisten elokuvien teosta, joiden kohderyhmää en ole. En itseasiassa tiedä, olenko kohderyhmää, mutta joka tapauksessa minun täytyi sitoutua Big Gameen, se oli liian mehukas jättää väliin.

Olet näytellyt monenlaisia rooleja aiemmin – sivurooleja, päärooleja, pahiksia ja niin edelleen. Miten lähestyit hahmoasi Big Gamessa, erottaaksesi hänet aiemmista pahisten rooleista?

RS: Periaatteessa en nähnyt häntä pahiksena. Hän saattaa olla elokuvan pahis, mutta en nähnyt häntä niin. Lähestyin roolia tyyliin, olen mies joka on ottanut luodin presidentin puolesta, presidentin, jota hän pitää heikkona, vain jatkaen heikentymistään ja tätä kautta heikentäen koko Amerikkaa. Tämä on hänen viimeinen komennuksensa ja hän tulee kuolemaan piakkoin, joten kaikkien vuosien jälkeen hän kääntyy presidenttiä vastaan, mutta hän ei ole petturi – hän on fanaattinen patriootti ja ajattelee toimiensa olevan suurin patrioottinen teko jonka hän voi tehdä. Joten, savuverhon turvin hän hankkiutuu eroon presidentistä, jotta hänet korvattaisiin ja Amerikka olisi jälleen vahva.

Onko tämä sinun normaali tapasi lähestyä roolia? Vältätkö sanojen ”sankari” tai ”pahis” käyttämistä päästäksesi lähelle hahmon ihmisyyttä?

Niin, ihmiset jotka asettavat itsensä pelkästään sankariksi tai pahikseksi eivät ole kovin mielenkiintoisia, vaan lähinnä pinnallisia hahmoja. Ihan niin kuin kovan tyypin näytteleminen. Oikeasti kova tyyppi ei seisoskele ja uhkaile ihmisiä, hän vain menee ja tekee mitä on tehtävä. Minulle henkilökohtaisesti, lähestymistapani saa kaikenlaiset hahmot omaksuttavaksi. Pohjimmiltaan, jos en pidä hahmostani, välitän vain siitä uskotko minuun. Jos uskoit että minä olin läpikotaisin tuo hahmo, työni oli tehty oikein.

Big Game oli yksi suurimpia suomalaisia elokuvatuotantoja tähän mennessä. Minkälaista oli filmin kuvauksissa?

RS: No niin, spoilerivaroitus. Me emme itseasiassa kuvanneet Suomessa.
Kuvasimme Etelä-Bulgariassa (joko Stevenson tai haastattelija taitaa sekoittaa Baijerin Bulgariaan). Mutta se oli silti upeaa. Kuvasimme Bulgariassa, koska Suomessa ei ole näitä vuoristomaisia maisemia, mutta se oli täydellinen tausta tämän tyyliselle elokuvalle. Se oli myös hyvin uskottavaa, koska on helppoa uskoa, että sellaisiin maisemiin on helppo kadota.

Alue oli hieno ja siellä oli nostalginen tunnelma. Se tuntui kuin vanhoilta elokuvilta, joita tapasin katsoa lapsena. Kotkat kuuntelevat ja Suuri pakoretki olivat elokuvia, joissa oli suuria, jylhiä maisemia taustalla. Kivaa oli.

Sinulla on kokemusta toimintaelokuvista. Pitäisikö Big Gamen kaltaisia elokuvia tulla lisää ja näin ravistella hiukan genreä?

RS: Ehdottomasti. Viihdettä on monenlaisissa oudoissa ja mahtavissa muodoissa ja toimintagenre sopii tämänlaiseen elokuvaan. Big Gamessa on kieli poskessa juuri sopivasti, ettei se ota itseään liian vakavasti, lennättäen sinut silti henkeäsalpaavaan, nautittavaan ja vahvojen tunteiden matkaan. Minusta se on vain upeaa viihdettä, varsinkin ottaen huomioon budjetin. Sarja jossa työskentelen nyt, vie saman verran rahaa per jakso kuin koko Big Game elokuva. Materiaalia käytettiin todella luovasti, ja minusta he tekivät siinä hienoa työtä.

Oletan, että sarja jota tarkoitat on Black Sails, jossa näyttelet Mustapartaa. voitko kertoa meille mitään siitä roolista?

RS: Hahmoni ilmestyy kolmoskaudella, ensi vuoden tammikuussa. Siihen mennessä työskentelen jo neloskauden parissa, joka on viimeinen kausi johon minulla on tällä hetkellä sopimus.

Kuva: Big Game

Lähde: Fangoria

(Episodi/MLE)

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut