Tervetuloa Episodin joulukalenterin puoliväliin. K-kirjaimella alkavia suositeltavia elokuvia oli sen verran paljon, että lista piti sen osalta jakaa kahtia. Tässä luukussa on jälkimmäinen puolisko.
Episodi-lehden kymmenen maailman parhaan elokuvan listalle pääsi tästä luukusta löytyvän Kummisedän jatko-osa. Niin paljon kuin ensimmäistä elokuvaa arvostetiinkin, nimenomaan kakkosen katsottiin laajentaneen mafiaperheen tarinan elämää suuremmaksi saagaksi. Mutta kuten kuva osoittaa, väkivaltaiseksi moititusta klassikosta on myös romanttiseksi jouluelokuvaksi!
Luukusta löytyy parikin elokuvaa, joissa kiteytyy suosituslistan idea. Kyseessä eivät ole elokuvan historian merkkipaalut, vaan Episodin toimituksen henkilökohtaiset suosikit. Sellaiseksi nousemiseksi riittää vaikka vain epämääräinen muistikuva. Silti ihmisillä tuntuu olevan tarve selitellä suosikkejaan:
”Tässä on kymmenen leffaa, jotka itse asiassa ovat valmistumisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Siinä on sekä vakavasti otettavia elokuvia että huumoria ja viihdettäkin. Jokaiseen liittyy jonkinlaisia muistoja, jotka saattavat tehdä elokuvista parempiakin kuin ne itse asiassa ovat (Kolme muskettisoturia), ja siksi tämä onkin nimenomaan henkilökohtainen lista, jollaista pyysit.”
K-2
Kolmas mies
The Third Man, 1949
Ohjaus: Carol Reed
Elokuvassa nähtävä Orson Welles olisi yhtä hyvin voinut ohjata tämän film noir -klassikon, sen verran paljon mestarin vaikutteita siinä on.
Kolme muskettisoturia
The Three Musketeers, 1973
Ohjaus: Richard Lester
Alexandre Dumas’n seikkailuklassikon lukemattomista filmatisoinneista viihdyttävin on Richard Lesterin huumoria toimintaan kutova versio.
Korppi sylissä
Cría cuervos, 1976
Ohjaus: Carlos Saura
”Elokuva joka jäi vaivaamaan. Näin Carlos Sauran elokuvan vuosia sitten ja muistan siitä vain hajanaisia kuvia, vahvan tunnelman sekä Jeannetten tarttuvan laulun.” (Niina Holm)
Kultalampi
On Golden Pond, 1981
Ohjaus: Mark Rydell
Upea näyttelijäkaarti kruunaa hienostuneen perhedraaman, jonka sukupolvien välisten kuilujen nostattamia kysymyksiä alleviivasi Henry ja Jane Fondan oma vaikea isä-tytär-suhde.
Kummisetä
The Godfather, 1972
Ohjaus: Francis Ford Coppola
Yksi toistuvasti maailman parhaan elokuvan tittelistä kisaavista elokuvista on vuosikymmeniä kestänyt, edelleen vaikutusvaltainen gangsteritarina. Rikollisten näkökulmasta kerrottu elokuva on myös kertomus perheestä.
Kuolema Venetsiassa
Morte a Venezia, 1971
Ohjaus: Luchino Visconti
Edellisessä luukussa kuolema vaani Venetsiassa elokuvassa Kauhunkierre. Luchino Viscontin teos on ”taiteellisempi”, eli vähemmän seksiä ja verta sisältävä teos, mutta ei yhtään vähemmän vaikuttava.
Kwai-joen silta
The Bridge on the River Kwai, 1957
Ohjaus: David Lean
Moni mestariteos kertoo intohimosta, joka vie ihmisen mukanaan. Yksi komeimmista sellaisista tarinoista on brittiläisten sotavankien ja japanilaisten vartijoiden molemminpuolisen ylemmyydentunnon ja ylpeyden piiskaamasta pakkomielteestä kertova jännityselokuva.
Köyhän pikajuna
Dodesukaden, 1970
Ohjaus: Akira Kurosawa
Synkkä kertomus laitapuolen asukeista floppasi aikoinaan komeasti ja oli maksaa siitä masentuneen Akira Kurosawan hengen. Vuosien vieriessä mestarin ensimmäisen värielokuvan ansiot on alettu nähdä paremmin.