Jalmari Helander on tyytyväinen mies. Uusi elokuva Sisu on valmis, ja teatterilevitystä odotellessa se on jo ehtinyt saada ylistävän vastaanoton arvostetuilla festivaaleilla Torontossa ja Sitgesissä. Haastatteluhetkellä Sisun Rotten Tomatoes -lukema on tyrmäävät sata prosenttia.
Helanderin aiemmista elokuvista tuttu Jorma Tommila esittää Sisussa Aatamia, joka etsii kultaa keskellä Lapin sotaa. Sinnikkään miehen aherrus tuo lopulta tulosta, mutta kulta-aarteen kuljettaminen ihmisten ilmoille mutkistuu, kun vastaan tulee natsien tuhopartio. Siitä lähtee käyntiin raivoisa takaa-ajo Lapin halki.
Rambomainen sotaelokuva on herättänyt huomiota muuallakin kuin festivaaleilla. Sisu on saamassa näyttävän Pohjois-Amerikan levityksen. Levityssopimus on vielä laajempi kuin Helanderin edellisen elokuvan Big Game kohdalla.
Big Game tuli ensi-iltaan lähes kahdeksan vuotta sitten. Onkin syytä kysyä ohjaajalta, miksi elokuvien välissä oli näin pitkä aika.
– Olin itse niin kriittinen Big Gamen jälkeen, Helander muistelee.
– Vaihdoin projektia monta kertaa vuodessa, ja aina tuli olo, että tämä ei ole tarpeeksi hyvä. Kirjoitin pitkään yhtä scifitarinaa, mutta ensin tuli pandemia, joka esti kuvaukset. Siitä kasvoi fiilis, että en pysty tekemään mitään pitkään aikaan, ja vitutti ihan järkyttävästi.
Helander oli jo pari vuotta aiemmin saanut idean Sisusta, mutta hän ei tiennyt, miten kirjoittaisi käsikirjoituksen. Sitten alkoi tapahtua.
– Tein käsikirjoituksen tosi nopeasti, ja se tuli niin mukavasti ulos. Suhtautuminen oli superpositiivista joka paikassa, mikä tuntui hyvältä.
Big Gamessa nähdyt Lapin vuoristomaisemat kuvattiin Saksassa, mutta tällä kertaa pysyteltiin Suomessa aidoilla tapahtumapaikoilla.
– Ei tiennyt, milloin matkustetaan ylipäätään mihinkään. Se, että voisi kuvata Suomessa, oli yksi tekijä. Olen tosi iloinen, miten hienot mestat löydettiin Nuorgamista. Olin saanut jo vuoret ulos systeemistäni Big Gamen aikaan, Helander naurahtaa.
Korona jylläsi edelleen kuvausten aikaan syksyllä 2021, mutta siitä ei ollut tuotannossa pahemmin haittaa.
– Meillä taisi olla yksi tai kaksi koronatapausta kuvauksissa. Olimme lähes koko ajan ulkona ja aika lailla omassa kuplassa, joten ei korona vaikuttanut enää mitenkään.
Sisu kävi läpi normaalin tuotantoprosessin, jossa haettiin Elokuvasäätiöstä tukea, mutta lisäksi mukaan tuli kansainvälisiä toimijoita.
– Aloimme kilpailuttaa ulkomaisia kumppaneita, ja Sony voitti tarjouskilpailun. Puolet rahasta tuli muualta kuin Suomesta, mutta harvinaisen nopea prosessi se oli.
Tuottaja on tärkeä yhteistyökumppani
Tuottaja Petri Jokiranta on ollut Helanderin yhteistyökumppani vuonna 2010 ilmestyneen Rare Exportsin ajoista lähtien. Jokiranta on Helanderille tärkeä oikea käsi tuotannon kaikissa vaiheissa.
– Sisu oli kirjoitusprosessiltaan erilainen kuin Big Game, jota tehtiin enemmän yhdessä. Sisu tuli niin nopeasti, sitä ei paljon veivattu. Kaikki toimii hyvin, kun tiedän, että Petri alkaa pistää palikoita kasaan, kun minä olen saanut kirjoitettua.
Usein elokuvatuottajat pitelevät kukkaron nyöreistä tiukasti kiinni, mutta Jokiranta on Helanderin mukaan tuottajana kannustava. Sisun lopussa nähtävä toimintakohtaus toteutettiin näyttävästi ja kalliisti, vaikka Helander kirjoitti myös halvemman vaihtoehdon.
– Ei Petri ole koskaan sanonut, että ei tällaista voi tehdä, koska se maksaa liikaa. Ennemminkin hän kannustaa siihen, että kirjoitetaan sellaista, mitä halutaan tehdä ja etsitään sille rahoitus, eikä huijata itseämme sillä, että kyllä me tämä voidaan tehdä, vaikka ei ole rahaa.
Pommikoneessa tapahtuva lopputaistelu olikin Helanderin mukaan aikamoinen säätö, joka vaati paljon suunnittelua. Kuvauksissa käytettiin oikeaa pommikonetta toisen maailmansodan ajoilta.
– Se löytyi jostain museon pihalta pressujen alta, ja se oli ollut Normandian maihinnousussa mukana. Kone kuskattiin studioon Helsinkiin, ja just ja just saatiin paloina ovista sisään. Oikeasta lentokoneesta tehtiin tosi tarkka malli 3D:nä, ja lopputulos on niiden yhdistelmä.
Sisun toimintakohtauksissa ja Helanderin muissakin elokuvissa näkyy tietty sarjakuvamaisuus. Fysiikan lait välillä unohtuvat, mutta silti illuusio säilyy.
– Olen käynyt miljoonia väittelyitä kouluikäisenä ja lukiossa siitä, millaisia toimintakohtauksien pitää olla. Pitää olla jotkut realiteetit olemassa, mutta teoriassa se, mikä Sisussa tapahtuu, voisi tapahtua oikeastikin, vaikka se vaatisikin aika kovan jätkän. Siinä venytetään asioita, mutta niin pitääkin olla. Ei minua kiinnosta nähdä dokumentaarisia esityksiä auto-onnettomuuksista. Joku Mission Impossible -elokuvasarja on hyvä esimerkki, mitä voi tapahtua ja mitä ei.
Vaitelias toimintasankari
Sisun päähenkilö on vähäpuheinen suomalainen mies, josta paljastuu armoton toimintasankari. Alusta asti oli selvää, että pääosaa esittää Jorma Tommila, joka on paitsi maineikas Teatterikoulun kasvatti myös Helanderin lanko. Tommila on ollut mukana Helanderin elokuvissa varhaisista lyhytelokuvista lähtien.
– Jorma oli ensimmäinen ihminen, jolle soitin minuutti sen jälkeen, kun sain tuon idean. Kysyin, miltä kuulostaisi tällainen leffa, ja Jorma sanoi että ihan sairaan hyvältä (naurua). Ei minulla ollut vaihtoehtoa.
– Jormalla on sellainen presenssi ja tappelijan ote. Vaatii erikoisen tyypin, että sitä on kiinnostava katsella, vaikka se ei sano mitään.
Norjalaisnäyttelijä Aksel Hennie esittää pääpahista, natsiupseeria ja panssarivaunun komentajaa.
– En muista, monta nimeä mietittiin, mutta Aksel Hennie oli alkuperäisellä listalla. Aikoinaan kun näin Headhunters-leffan, olin tosi fiiliksissä hänen roolisuorituksestaan. Se auttoi, että hän on Norjasta ja tietää millaista on tehdä leffaa rankoissa olosuhteissa. Meillä oli ihan hemmetin hyvä meininki.
Kansainvälisillä tuottajakumppaneilla oli tärkeä merkitys Sisun tuotannossa, ja heidät saatiin mukaan heti käsikirjoituksen valmistuttua.
– Olen tosi iloinen ja tyytyväinen siitä, miten Sony antoi vapauden tehdä elokuvaa. Heillä oli tosi vähän sanottavaa mihinkään. Editointivaiheessa tuli joitain kommentteja, mutta ei mitään semmoista, että ’teidän pitäisi nyt tehdä tällaista’. He tiesivät mitä ostivat ja kunnioittivat sitä. Se oli miellyttävä prosessi, vaikka pelkäsin, että tulee kinaamista. Ei ollut mitään vääntämistä mistään.
Sisu odottaa vielä levitystä. Sitä on esitetty vasta rajoitetusti, mutta vastaanotto on ollut ylistävää.
– Kyllä se ihan käsittämättömän hurjalta näyttää. Olen nähnyt Sisun ulkomaisen yleisön kanssa ja nähnyt, minkälainen meininki leffateatterisalissa on ollut. On ollut siistiä, miten jengi taputtaa ja hurraa. Jos hitunenkaan siitä jää kaupalliseen levitykseen, olen todella innoissani kaikesta, mitä tästä voisi seurata.
On helppo olettaa, että Sisu on juuri sellainen elokuva, jollaisen Helander nuorena elokuvafanina haaveili joskus tekevänsä.
– Tämä on prikulleen sitä. Olen kaikista töistäni ylpein Sisusta. Tämä on niin lähellä tekemisen iloa, jota koin joskus 16-vuotiaana. Olen tosi fiiliksissä, että olemme ylipäätään sellaisessa maailmantilanteessa, että olen voinut tehdä toimintaelokuvan Suomessa. Silloin kun tein ensimmäisiä lyhäreitä, vaikutti helvetin epätodennäköiseltä, että voisin tehdä joskus jotain tällaista – varsinkaan Suomessa.
Haastattelu: Jussi Huhtala
Kuvat Antti Rastivo, Freezing Point Oy
