Locke on kertomus yhden miehen elämän murenemisesta puolentoista tunnin ajomatkalla kohti epämääräistä tulevaisuutta. Ivan Lockella on täydellinen perhe ja unelmatyö, ja aamulla edessä pitäisi olla hänen arvostetun uransa kohokohta. Yksi puhelinsoitto muuttaa kaikki hänen suunnitelmansa. Tekijät kertovat, miten luodaan intensiivinen elokuva vain yhdellä autolla ja puhelinkeskusteluilla.
Ivan Lockena nähdään muun muassa elokuvien Inception, Yön ritarin paluu ja Pappi lukkari talonpoika vakooja myötä nopeasti tähtiin noussut Tom Hardy. Locken kohtalonyö alkaa, kun hän lähtee työpaikaltaan valtavalla rakennustyömaalla ja saapuu risteykseen. Hän ei halua toistaa isänsä virheitä ja tekee päätöksen, joka hänen mielestään on ainoa oikea. Samalla hän riskeeraa kaiken mitä hänellä on; työnsä, maineensa, perheensä ja yleensä koko elämänsä, jota on siihen hetkeen asti rakentanut.
– Ajattelin sitä arkisena tragediana, ohjaaja-käsikirjoittaja Steven Knight määrittelee. – Tavalliselle miehelle tapahtuu tavallisia asioita. Siinä ei ole takaa-ajoja eikä avaruusolioiden hyökkäystä. Mutta kaikille osallisille se on valtava tragedia.
Knight alkoi pohtia elokuvan rakennetta viimeistellessään ohjausdebyyttiään Hummingbird vuoden 2012 lopulla.
– Mietin olisiko mahdollista karsia koko prosessi alkutekijöihinsä. Ideanahan on kerätä joukko ihmisiä huoneeseen, sammuttaa valot ja saada heidät katsomaan ja kiinnostumaan siitä mitä heijastuu kankaalle. Puhutaan matkasta ja tarinan kaaresta ja niin edelleen. Locke on juuri sitä, toteaa Knight, joka sai vuonna 2004 Oscar-ehdokkuuden käsikirjoituksestaan elokuvaan Dirty Pretty Things.
– Siinä matka on todellinen matka ja kaari on todellinen kaari. Miehellä on työ ja perhe ja vaimo, ja käytännössä reaaliajassa esitetyn matkan päätepisteessä hänellä ei ole mitään jäljellä.
Locke sijoittuu lähes pelkästään yhteen autoon. Ivan on ainoa ihminen, jonka näemme, muut henkilöt ovat läsnä ääninä. Heitä kuulemme puhelinkeskusteluissa, jotka ovat välillä vihaisia, välillä hauskoja ja usein sydäntäsärkeviä. Tapahtumien taustalla on vain jatkuva moottoritien valojen kirjo, joka valaisee Ivanin kasvot, demonit joiden kanssa hän kamppailee ja valinnat jotka hän tekee.
Perusidea sai alkunsa Hummingbirdia varten tehdyistä kameratesteistä, joissa Knight kuvasi maisemaa liikkuvasta autosta.
– Se oli hypnoottista, Knight muistelee. – Kaupungit ja kadut ovat kauniita öisin, voisin katsella niitä tunteja. Aloin ajatella olisiko mahdollista kertoa tarina, joka tapahtuu pelkästään auton sisätiloissa.
Myös David Cronenbergin vuoden 2007 trillerin Eastern Promises kirjoittaneella Knightilla on alalla miellyttävän ja lahjakkaan kirjoittajan maine. Hän esitti idean Lockesta Hummingbirdin tuottaneelle uudelle brittituotantoyhtiölle, Shoebox Filmsille. Shoebox koostuu kolmesta arvostetusta tekijästä: tuottajat Paul Webster ja Guy Heeley sekä ohjaaja Joe Wright, jolta viimeksi on meillä nähty Anna Karenina. Knightin yksinkertainen konsepti kiehtoi heitä.
– Steve sanoi: ”Ajattelin tehdä elokuva, joka ei ole elokuva. Se olisi vähän kuin installaatio, jonka voisi nähdä taidegalleriassa, Webster kertoo hymyillen. – Tuottajan on pystyttävä pitämään pokka, joten totesimme vain Guyn kanssa, että: ”Ok, hienoa”. Pohdimme, että hän haluaa tehdä elokuvan, me pidämme hänestä, hän on lahjakas ja lopputulos on hyvä, koska kaikki mitä Steve tekee on hyvää. Mutta kuinka hitossa toteutamme sen?!
Vastaus oli tietysti saada pääosaan maailmanluokan tähti. Knightin mielestä paras näyttelijä olisi Christopher Nolanin hiteissä esiintynyt Tom Hardy. Kukaan Shoeboxissa ei ollut työskennellyt Hardyn kanssa. Hän oli kuitenkin ollut ehdolla Hummingbirdin pääosaan, joka meni Jason Stathamille. Hardya oli harkittu myös Wrightin Ylpeys & ennakkoluulo -elokuvan Darcyksi, mutta kymmenen vuotta sitten häntä pidettiin liian nuorena ja rooli meni Matthew Macfadyenille. Nyt Shoeboxin tuottajat epäilivät Knightin mahdollisuuksia saada kiireiseksi supertähdeksi noussutta Hardya elokuvaansa.
– Steve vastasi, että hänellä on Tomin kanssa treffit drinkkien merkeissä seuraavana päivänä, Webster muistelee. – Sanoimme, että ok, kerro meille miten meni. Ja eikös hän soita ja sano: ”Tom on mukana!” Meidän oli pakko soittaa varmuuden vuoksi Tomin agentille, ja hän vahvisti asian ja käski lähettämään käsikirjoituksen, kunhan se valmistuisi. Sen jälkeen Tomilla olisi kahden viikon ikkuna hoitaa rooli!
Minimaalinen aikaikkuna asetti tekijöille melkoisen haasteen. 15 vuotta apulaisohjaajana työskennellyt Heeley uskoi, että se olisi mahdollista hyvillä ennakkovalmisteluilla. Harjoituksille varattiin viikko ja kuvauksille toinen.
Hardyn ansioluettelo on täynnä erikoisia roolihahmoja. Hän oli koditon alkoholisti tv-elokuvassa Stuart: A Life Backwards (2007), pelottavan uskottava psykopaatti Bronsonissa (2008) ja Bane-pahis Yön ritarin paluussa (2012) vain muutamia mainitaksemme. Ivan Locke on käytännössä hänen ensimmäinen jokamiehen roolinsa. Kaiken lisäksi hän on kuvassa lähes koko ajan. Hardy kasvatti roolia varten parran ja kehitti hahmolleen walesilaisaksentin.
– Parta tekee hänestä entistä tavallisemman, sillä hän ei halunnut olla liian siloiteltu, Knight kertoo. – Walesin murre on hyvin neutraali, täydellinen Ivanille. Siinä ei ole urbaanien aksenttien ylimielisyyttä.
Knight päätti kuvata koko elokuvan alusta loppuun joka yö viikon kuvausten aikana. Se sopi myös näyttelijöille, koska he pystyivät rakentamaan hahmonsa eri näkökulmista irrallisten repliikkien tallentamisen sijaan.
Leikkaaja Justine Wrightin vastuulla oli koota elokuva 50 tunnista materiaalia, joka käytännössä koostui viidestä putkeen kuvatusta elokuvasta eri kuvakulmista.
– Se oli kuin olisi työstänyt dokumenttia, Wright toteaa. – Tutkin materiaalia aamulla, ja pidin sitä loistavana. Seuraavana päivänä tuli uusi versio, joka oli aivan erilainen. Päätin ensimmäisenä luoda Ivan Locken. Se tarkoitti, että välillä käytin Tomin suoritusta jonkin muun puhelun yhteydessä kuin mihin se oli kuvattu.
Pääsuoritusten jälkeen olivat vuorossa muut elementit.
– Tavallisesti kohtauksella on alku ja loppu, ja leikkaaja kokoaa sen eri elementeistä. Tässä puheluilla oli alku ja loppu, mutta muuten kohtauksilla ei ole alkua ja loppua. Siksi kerrontaan oli luotava yleisön tarvitsemia taukoja, Wright analysoi. – Samalla oli pidettävä yllä tempoa, puheluiden luomaa kuvaa taistelusta aikaa vastaan. Steven oli hyvin tarkka siitä varsinkin alkupuolella. Hän halusi puheluista jatkuvan pommituksen, mutta kun Ivan on kärsinyt tarpeeksi, on saatava hengähtää.
Knight halusi kuvata oikeita puhelinkeskusteluita eikä turvautua sivunäyttelijöiden nauhoitettuihin ääniin. Haasteena oli toteuttaa se, kun päähenkilö istuu liikkuvassa autossa.
Hardyn renkaaton BMW istutettiin matalalle kuljetustelille. Muut näyttelijät istuivat hotellihuoneessa Lontoossa. Puheluita varten rakennettiin järjestelmä, jossa oli linja auton ja hotellin välillä sekä oma linja hotellista vetoautossa istuvalle Knightille. Sen kautta ohjaaja neuvoi sivunäyttelijöitä.
Hotellissa näyttelijöillä oli kuulokemikit sekä näyttelemistä helpottavia esineitä kuten lipastoja, joiden laatikoita penkoa, ja matkapuhelimia. Äänieristetyssä autossa istuvalla Hardylla oli korvassaan kuuloke, joten puhelut eivät oikeasti kaikuneet autossa. Ainoa ääni oli Hardyn puhe, joka tällä tavalla saatiin talteen mahdollisimman puhtaasti.
Bemariin istutettiin kolme digitaalista RED Epic -kameraa, jotka kuvasivat 37 minuuttia kerrallaan ennen kuin niiden muistikortit piti vaihtaa.
– Joka yö vaihdoimme jokaisen kameran kuvakulmaa, ja aina kun vaihdoimme kortit vaihdoimme myös linssejä, kertoo kuvaaja Haris Zambarloukos.
Knightin mukana Hardyn autoa hinaavassa rekassa olivat kuvaussihteeri ja ääniteknikko. Avustajat ajoivat rekan ohi eri suuntiin kuvaamassa muuta liikennettä. Koko hässäkän perässä kulki poliisi valvomassa turvallisuutta.
– Se oli liikkuva sirkus! Paperilla se oli maailman yksinkertaisin elokuva, mutta siihen liittyvät tuotantopalaverit olivat vaativimmasta päästä, tuottaja Heeley päivittelee kaikkia etukäteen käsiteltyjä ”entä jos” -tilanteita.
– Sanoin Tomille ja muille näyttelijöille, että ajatelkaa sitä näytelmänä, ohjaaja Knight kertoo. – Jos jotain menee vikaan, työskennelkää sen ympäri ja jatkakaa kuin olisitte lavalla.
Teksti: Jouni Vikman
Haastattelut: IM Global
Locke sai ensi-iltansa perjantaina 16. toukokuuta.