Lyhytelokuvasta täyspitkäksi muuttuminen näkyy, mutta kokonaisuutena esikoinen saa odottamaan jatkoa mielenkiinnolla.

Dunkirk on Christopher Nolanin kunnianhimoisin ja ehkä jopa paras elokuva. Se on sotaelokuva, joka jättää katsojan miettimään päiviksi mutta välttää genren kompastuskivet. Nolan todistaa jälleen olevansa sukupolvensa taitavimpia tarinankertojia.

Hajuton ja mauton Wish Upon luottaa trendeihin ja böö-säikyttelyyn uskaltamatta kuitenkaan ottaa kantaa. Tusinatuote kaikille kesän kauhistelijoille.

Sota apinoiden planeetasta on lähes täydellinen päätös yhdelle kaikkien aikojen hienoimmista scifi-trilogioista. Jatkosta tosin huhuillaan jo, joten toivottavasti tätä herkkua riittää vielä jatkossakin.

Unohtakaamme niin-huono-että-se-on-jo-hyvä-kategoria. Uusinta uutta on niin-huono-että-jopa-Tom–Hanks-näyttää-huolestuneelta. Dan Brown -filmatisointien ohella The Circle sopii juomapeliksi: otetaan drinkki aina Hanksin rypistäessä otsaansa. Juuri muuhun siitä ei ole.

Spider-Man: Homecoming on erinomainen sarjakuvaelokuva. Ehkä jopa kaikkien aikojen paras supersankarin syntytarina, sillä se pystyy ohittamaan itse hahmon syntyyn liittyvät tylsät hetket.

Klassinen jenkkikomedia on täynnä päätöntä – tai sormetonta – menoa vailla sen kummempaa sisältöä.

Jännityksestä ja ajankohtaisesta pohdiskelusta huolimatta Viraali jää hiukan sekavaksi, eikä jenkkileffamainen poliisiammuskelu vakuuta.

Gru ja tutut kumppanit palaavat viihdyttävässä koko perheen animaatiossa. Vaikka elokuvassa on uusia hahmoja, muutamia oivalluksia ja riemastuttavia huumorikohtauksia, ei kokonaisuus tarjoa mitään uutta tai ainutlaatuista.

Klaustrofobista ja vainoharhaista tunnelmaa taitavasti käyttävä ohjaaja Trey Edward Shults on saanut aikaan upean kokonaisuuden. It Comes at Night palauttaa uskon amerikkalaiseen kauhuelokuvaan.