Tässäpä harvinaisuus: omaperäinen romanttinen komedia.
Aika usein tämän lajityypin elokuvat etenevät tietyn kaavan mukaan. Tyttö ja poika tapaavat ja alkavat seurustella. Tarinan puolivälissä tapahtuu ehkä lyhyt välirikko jonkin ikävän väärinkäsityksen takia, mutta lopussa hääkellot soivat.
500 Days of Summer on jotain aivan muuta. Heti alussa selviää, että päähenkilö Tomin ja hänen tyttöystävänsä Summerin (siitä elokuvan nimi) suhde on kariutunut. Heidän rakkaustarinansa kesti 500 päivää, ja elokuvan peruskuviona on Tomin tilinteko suhteesta ja siitä mikä meni pieleen.
Arkkitehdin urasta haaveileva Tom (Joseph Gordon-Levitt) on joutunut jättämään opintonsa kesken. Työkseen hän laatii tekstejä onnittelukortteihin. Uusi työntekijä nimeltä Summer (Zooey Deschanel) tulee Tomin työpaikalle johtajan assistentiksi. Tom ja Summer tapaavat sattumalta karaokebaarissa ja huomaavat tuntevansa vetoa toisiinsa. He alkavat tapailla, mutta suhteen luonteesta heillä on poikkeavat käsitykset. Summer ei haluaisi sitoutua eikä edes ajatella heitä pariskuntana. Summer näkee heidät enemmänkin ystävinä, vaikka kyseessä on selvä rakkaussuhde. Tom puolestaan uskoo perinteiseen romanttiseen rakkauteen ja haluaisi suhteen syvenevän.
500 Days of Summer koostuu takautumajaksoista, jotka kukin esittelevät yhden päivän Tomin ja Summerin 500 päivää kestävästä suhteesta. Takautumat hyppivät sattumanvaraisen tuntuisesti suhteen loppuun, alkuun ja keskelle. Se ei kuitenkaan tunnu sekavalta, vaan jaksoista muodostuu kiinnostava palapeli, ja katsoja saa vähitellen tietää mitä Tomin ja Summerin suhteessa tapahtui.
Epälineaarisessa rakenteessa ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Sitä on elokuvissa käytetty lukuisia kertoja. Jo Woody Allenin Annie Hallissa (1977) oli hieman samantyyppinen idea. 500 Days of Summer on kuitenkin toteutettu niin omaperäisesti ja nokkelasti, että se valloittaa katsojan jo alkutekstien aikana. Elokuvasta onkin kenties tulossa lajityyppinsä pienoinen klassikko. Se on jo päässyt Internet Movie Databasen 250 kaikkien aikojen parhaan elokuvan listalle.
Käsikirjoittajat Scott Neustadter ja Michael H. Weber ovat aiemmin kynäilleet yhdessä Steve Martinin kanssa komedian Vaaleanpunainen pantteri 2. Sen huumori ei oikein purrut, mutta tällä kertaa käsikirjoittajakaksikko osoittaa hallitsevansa komedian keinot.
Tomin roolissa nähtävä Joseph Gordon-Levitt aloitti uransa jo lapsena, ja monet muistavat hänet televisiosarjasta Kolmas kivi auringosta. Viime aikoina hän on näytellyt muun muassa palkitussa trillerissä Brick (2005) sekä leluelokuvassa G.I. Joe: The Rise of Cobra (2009). Gordon-Levitt vetää Tomin roolin mutkattoman luontevasti.
Summeria esittävä Zooey Deschanel (Linnunradan käsikirja liftareille, The Happening, Yes Man) on elokuvaaja Caleb Deschanelin ja näyttelijä Mary Jo Deschanelin tytär. Hän on paitsi näyttelijä myös lahjakas muusikko, joka soittaa useita instrumentteja ja laulaa. Deschanelin ja Gordon-Levittin kemia toimii erinomaisesti.
500 Days of Summer on ohjaaja Marc Webbin ensimmäinen pitkä elokuva. Webbillä on tausta musiikkivideoiden ohjaajana, ja musiikkia onkin elokuvassa paljon. The Smithsin kappaleella There Is a Light That Never Goes Out on tärkeä merkitys. Monipuolisella soundtrackilla kuullaan myös Simon & Garfunkelia, Regina Spektoria ja Carla Brunia.