Albert Nobbs

19.10.2012 11:38
MAA / / / VUOSI GENRE ENSI-ILTA 19.10.2012

Drag voi olla vapauttavaa leikkiä, mutta myös sisäinen tai ulkoinen pakko. Naisille mieheksi pukeutuminen ja miehestä meneminen, on tarjonnut sosiaalisen nousun mahdollisuuden. 1800-luvun lopun Dubliniin sijoittuva Albert Nobbs kertoo syvästi liikuttavan tarinan naisesta, jolle sukupuoli on vankila.

Pienikokoinen mutta suoraselkäinen Albert Nobbs (Glenn Close) on pitkälle keski-ikään ehtinyt, työssään luotettu ja arvostettu hotellin hovimestari. Nobbs suorittaa arkiset toimensa tarkasti ja vähin äänin. Hän on kaikkea mitä hyvältä hovimestarilta vaaditaan: vaatimaton, huomaamaton ja lähes sukupuoleton.

Vaikka Nobbsilla on vain vähän mitään omaa, on hän saanut vuosien saatossa kokoon pienen pesämunan. Hän haaveilee tupakkakaupan perustamisesta, ja kaipaa haaveputiikkiin myyjätärtä. Kun päätös unelman toteuttamisesta vahvistuu, saa unelmien kumppani kasvot. Eloisa ja ilkikurinen Helen (Mia Wasikowska) on nuori palvelustyttö, johon moni muukin on iskenyt silmänsä. Tyttöä piirittää myös palvelusväen tuorein tulokas, uhmakas Joe (Aaron Johnson).

Nobbsin vuosikymmeniä varjelema salaisuus paljastuu, kun hotelliin palkattu komea maalari Hubert Page (Janet McTeer) majoitetaan hänen huoneeseensa. Nobbs on kauhuissaan, sillä mies jakaa myös hänen vuoteensa. Yön turvin Nobbs pyrkii ulos jäykistä, kuristavista vaatteistaan. Kureliivin alta pilkottavat rinnat kertovat totuuden hänen sukupuolestaan, mutta vuodekumppani ei ole tiedosta moksiskaan. Nobbs on turvassa, toistaiseksi.
Nobbs uskoo olevansa Pagelle jotain velkaa, ja seuraa tätä tämän kotiin. Page elää tavalliselta näyttävää elämää vaimonsa kanssa. Vierailun mittaan Nobbsille kuitenkin valkenee, että heillä on enemmän yhteistä kuin ensi vilkaisulla luulisi. Vielä nyt he ovat nimettömiä ja ulkopuolisia, mutta Pagen rohkeus ennakoi valoisampia aikoja.

Albert Nobbs on ensisijaisesti elokuva luokkajaosta, köyhyydestä ja naisten rajoitetuista mahdollisuuksista. Vasta toisena tulee kysymys sukupuoli-identiteetistä. Nobbsin identiteetti on määrittelemätön, käymistilassa, sillä hän on vain puolittain kypsynyt ihminen, joka ei osaa vieläkään tunnistaa halujaan.

Albert Nobbs perustuu irlantilaisen realistin, George Mooren, vuoden 1918 novelliin. Moore kuvasi tuotannossaan vaiettuja, tulenarkoja aiheita prostituutiosta esiaviollisiin suhteisiin ja homoseksuaalisuuteen.

Hiljaisen hovimestarin tarina taipui elokuvaksi pitkälti Glenn Closen ansiosta. Sen lisäksi, että hän näytteli nimiroolin, Close osallistui elokuvan käsikirjoittamiseen ja tuottamiseen. Hän oli valitsemassa elokuvan näyttelijöitä ja sanoittipa hän vielä tunnuslaulunkin, jonka Sinead O’Connor tulkitsee.

Close näytteli roolin jo kolmekymmentä vuotta sitten off-Broadway-näytelmässä. Elokuvatulkinta toi hänelle Oscar-ehdokkuuden. Close on iättömänä, eleettömänä Nobbsina tavattoman taitava. Hänestä aavistaa elämättömän elämän ja pelon haluja ja tunteita kohtaan.

Elokuvan kuvastossa, aina Nobbsin knallia myöten, on paitsi René Magritten maalaamien kasvottomien jokamiesten vaikutusta myös muistumia Hal Ashbyn huikeaan Tervetuloa, Mr Chance! -elokuvaan (1979). Vaikka kolumbialaistaustaisen Rodrigo Garcian ohjaus tarjoaa elokuvallisia oivalluksia niukanlaisesti, pitävät erinomaiset näyttelijät suorituksillaan jännitettä yllä.

Lisää luettavaa