Jatko-osassa vuoden 2010 nolon viihdyttävälle komedialle Steve Pink palaa tulevaisuuteen hukaten John Cusackin matkan varrella. Mutta leijulautailevista mopseista huolimatta hän ei ole mikään Robert Zemeckis.
Nick (Craig Robinson), Lou (Rob Corddry) ja hänen poikansa Jacob (Clark Duke) ovat eläneet mukavasti sen jälkeen, kun heille selvisi, että venäläisellä energiajuomalla terästetty poreamme pystyy matkustamaan ajassa. He ovat rahastaneet tietoudellaan tulevasta, heillä on mainetta, omaisuutta – ja perheongelmia. Kun Louta kesken prameiden bileiden ammutaan kuolettavasti penikseen, porukan on jälleen hypättävä altaaseen pelastaakseen hänet. Mutta minne he päätyvät?
Elokuvien maailmassa kaikki on mahdollista. Juuri kun kuvittelee, että Matthew McConaugheysta ei koskaan tule mitään, hän voittaa Oscarin ja tekee parasta tv-viihdettä vuosiin. On kuitenkin yksi sääntö, jota kannattaa uskoa: kun alkuperäinen kaarti ei lähde mukaan jatko-osaan, heillä yleensä on siihen syy.
Kun Cusack kuitenkin välähtää kuvassa myötätunto-cameossa, ei Hot Tub Time Machine 2 ole ihan niin suuri katastrofi kuin olisi voinut olettaa, mutta läheltä se liippaa. Syy on selvä: siinä missä ykkösosassa oli jonkin verran sydäntä, kakkonen yrittää lisätä vitsien määrä ilman mitään sen kummempaa sanottavaa.
Tekemällä tarinasta puolivillaisen kuka sen teki -mysteerin, Pink hukkaa paljon nostalgisesta viehätyksestä, joka ajoi edellistä elokuvaa sekä hänen käsikirjoittamiaan elokuvia High Fidelity ja Grosse Pointe Blank. Tapahtumien siirto vuoteen 2025 ei auta; tulevaisuus on hampaatonta eikä psykoottisia Smarteja lukuunottamatta matkan arvoinen.
Mitä juoneen tulee, se on melko köyhä. Kauhean kankkusen jälkeen jokainen buddy-leffa ilmeisesti vaatii häät, miehen munaskuiden mankelointia ja onnettoman huumetripin. Tällä kertaa tosin kukaan ei joudu äitinsä iskuyritysten kohteeksi, mutta ällökiintiö on muuten korkealla.
Hot Tub Time Machine 2 kärsii siitä tosiasiasta, että sen päähenkilöt ovat pelkkä joukko mulkeroita. Siitä ja Mike Tysonin puuttumisesta. Elokuvan pelastavat täydelliseltä häpeältä vain muutamat todella inspiroituneet läpät (kuten Notting Hillin hölmöimmällä tokaisulla pilailu) ja loukkaukset. Se saa itseään kunnioittava nörtin hykertelemään ilahtuneena lauseista kuten “näytät siltä kuin antaisit vinkkejä Lando Calrissianille”.
Aikamatkailu on yhä uudelleen todistettu riesaksi. Se vaikuttaa menneisyyteen, tulevaisuuteen ja kaikkeen siltä väliltä ilman järjen häivää. “This is some stupid shit”, toteaa yksi hahmoista eräässä vaiheessa. On helppo olla samaa mieltä, mutta jos DeLoreanista voi rakentaa aikakoneen, miksi ei myös porealtaasta?
Jos aikamatkailu on erään tietyn Ajan herran mukaan kuin vierailu Pariisissa – on syötävä ruokaa, käytettävä vääriä verbejä, tultava huijatuksi ja päädyttävä suutelemaan tuikituntematonta – Hot Tub Time Machine on joku sen rupuisemmista lähiöistä. Se johtaa oksentamiseen, sodomiaan ja Christian Slateriin kaikkien tv:n hittiohjelmien juontajana.
Hot Tub Time Machine 2 -elokuvan traileri
Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa