Jack Reacher: Tappajan jäljillä

GENRE , ENSI-ILTA 04.01.2013 TÄHDET

Paremmin käsikirjoittajana tunnetun Christopher McQuarrien kynästä on lähtenyt mm. käsikirjoitus-Oscarin voittaja The Usual Suspectssekä laadukas sotajännäri Valkyrie, mutta toisaalta myös kritiikkiä osakseen saanut The Tourist. Ohjaajana hänet on nähty vain kerran aikaisemmin, 12 vuotta sitten ensi-iltansa saaneessa rikosdraamassa Tuhon tiellä (The Way of the Gun).

Nyt McQuarrie tarttuu yhdistetyssä ohjaaja-käsikirjoittaja-roolissaan Lee Childin suosittuun rikoskirjasarjaan ja tuo valkokankaalle Jack Reacherin, kovaotteisen entisen sotilaspoliisin. Jack Reacher: Tappajan jäljillä pohjautuu vuonna 2005 ilmestyneeseen romaaniin Tappaja. Suomen markkinoille elokuvan nimi on muutettu uuteen muotoon, jottei tulisi sekaannusta kuka tarinassa on varsinainen tappaja.

Tarkka-ampuja ampuu kaupungin keskustassa kuusi laukausta ja viisi ihmistä menettää henkensä. Todistusaineisto viittaa lähes aukottomasti entiseen sotilaaseen nimeltä James Barr (Joseph Sikora), joka kuulusteluissa ei kuitenkaan myönnä syyllisyyttään ja vaatii kryptisesti kuulustelijoilta: “Hakekaa Jack Reacher”.

Syyttäjä Rodin (Richard Jenkins) on vahvasti sitä mieltä, että Barr on syyllinen, mutta puolustusasianajajana toimiva Rodinin tytär Helen (Rosamund Pike) uskoo isänsä toimittavan myös viattomia kuolemanselliin ja haluaa itsepintaisesti tutkia tapausta lisää. Kun mystinen, yhteiskunnan verkkojen ulkopuolella elävä Jack Reacher (Tom Cruise) saapuu kaupunkiin, ei olemassa ole enää yhtä selkeää vastausta. Kovaotteinen Reacher osaa katsoa tapahtumia uudenlaisesta näkökulmasta ja kääntää tutkimuksissaan kiviä, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Jack Reacher: Tappajan jäljillä on tiukkaa toimintaa alusta loppuun, ja se ihastuttaa keskivertoista toimintaelokuvaa napakammalla otteellaan. Elokuva on rytmitetty komeasti suoraviivaisten toimintakohtausten ja syventävien rikostutkimusten kesken ja se antaa tekemistä myös aivonystyröille. Lisäksi tarinan hahmoja ei alleviivata, vaan heidän taustansa jätetään osittain hämärän peittoon katsojan uteliaisuutta kaihertamaan.

Elokuvan toiminnallisesta röyhkeydestä tulee mieleen viime vuoden yllättäjä toimintaelokuvien rintamalla, Mel Gibsonin tähdittämä Get the Gringo. Jack Reacher: Tappajan jäljillä on samalla tyylillä kuvia kumartelematon ja karski toimintajännäri, jossa ei sorruta turhaan jaaritteluun vaan puhumisen sijaan toimitaan. Jos on aika ampua, ammutaan, mutta sitä ei kuitenkaan tehdä käsikirjoituksen kustannuksella.

Pienikokoinen Cruise istuu haastavaan rooliinsa Childin kirjojen isona miehenä yllättävän hyvin. Reacherista muodostuu tiukan rosoinen hahmo, jollaisia Cruisen filmografiassa ei usein ole nähty. Kun vertaa hahmoa Cruisen toiseen suuren mittakaavan toimintarooliin Mission: Impossible-elokuvissa, Reacher tuntuu intensiivisemmältä, monipuolisempia kerroksia sisältävältä toimintasankarilta. Lisäksi Cruiselle tyypillinen seksuaalisen latauksen luominen hahmoihinsa tuo tarinaan muutaman keventävän kohtauksen Reacherin hahmon “seksittömyyden” takia.

Sivuroolissa kylmäävän yksioikoisena, kaiken yllä lymyävänä pahiksena nähdään saksalaisohjaaja Werner Herzog. Tämän edesottamuksia olisi mielellään nähnyt enemmänkin, sillä nyt ne jätetään harmillisesti taka-alalle suhteessa hahmon henkisen presenssin kokoon. Toisessa herkullisessa sivuosassa Reacheria auttavana sotaveteraanina nähdään Robert Duvall. Cruisen ja Duvallin välistä kemiaa on ilo katsella.



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Aiheeseen liittyvät elokuvat