Kick-Ass

/ GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Miljoonat ihmiset lukevat supersankarisarjakuvia. Miksi kukaan ei ole tullut ajatelleeksi itse ryhtyä supersankariksi? Kysymys vaivaa amerikkalaista koulupoikaa, Dave Lizewskiä, vaikka ystävät ampuvat ajatuksen heti alas: koska ei ole olemassa radioaktiivisia hämähäkkejä, joiden purema antaisi supervoimat, eikä muitakaan tapoja saada yliluonnollisia kykyjä. Sarjakuvissa toki on sankareita, jotka taistelevat pahaa vastaan ilman voimiakin, mutta todellisessa elämässä moinen ääliö saisi nopeasti surmansa.

Dave ei kuitenkaan luovu ajatuksesta, vaan hankkii itselleen identiteettinsä kätkevän asun ja ryhtyy hyvän lähettilääksi. Ja on heti saada surmansa.

Siitä tarina vasta alkaa. Vammojen takia saadut metallituet luissa ja kivun tunnetta vähentävät hermovauriot tekevät Davesta – arki-iltaisin koulun ja nukkumaanmenoajan välissä Kick-Assista – kykenevän ottamaan vastaan pieksentää kuin sarjakuvahahmo ainakin. Kun siihen yhdistyy Daven vakaumuksellinen usko tekemisensä tärkeyteen, onnistuu hän omalla tavallaan seisomaan hyvän puolella ja mediailmiö uudenlaisesta sankarista on valmis.

Tietämättään Kick-Ass vaikuttaa usean ihmisen elämään. Isän ja tyttären muodostama kosto-duo, heidän kohteenaan oleva mafiapomo ja tämän poika näkevät kukin Kick-Assin merkityksen omalla tavallaan. Pian kaupungin kaduilla liikkuu useampiakin naamioituneita hahmoja ja ohjakset karkaavat Daven käsistä. Hän tulee vedetyksi mukaan peliin, jonka panokset kasvavat kasvamistaan muuttuen yhä verisemmiksi, kunnes jäljellä on enää suuri lopputeurastus.

Mark Millarin sarjakuvissa supervoimat yhdistyvät usein oman tahdon ja oikeuskäsityksen asettamiseen muiden yli. Myös Kick-Assista löytyy vigilante-henkeä, mutta nyt sillä on sydän. Dave Lizewskin käsitys oikeasta on toimintasarjojen sävyttämä, mutta hän ei toimi itsekkäästi vaan naiivin innostuksen vallassa. Häntä voi pitää typeryksenä, ja hänen toimiensa puolesta voi tuntea myötähäpeää, mutta hänestä ei voi olla pitämättä.

Siteen Daven ja katsojan välillä sinetöi loistava Aaron Johnson, josta välittyy niin kömpelö teini-ikäinen tissimies kuin itseensä uskova sankari. Häntä tukee mainiosti koko muu miehitys, josta esiin nousee varsinkin Nicolas Cagen ja Chloe Moretzin Big Daddy + Hit Girl -tiimi. Heissä tiivistyy elokuvan henki, joka käsittelee täydellisen absurdia aihetta yhtä aikaa haudanvakavasti ja kieli poskessa.

Kick-Ass tavoittaa alkuperäisen sarjakuvan kirjaimen ja hengen lähes täydellisesti. Joitakin myönnytyksiä modernin teinielokuvan suuntaan on tehty, mutta edelleen hyväntahtoisuus ja pahuus iskevät vastakkain tavalla, joka pitää katsojan varpaillaan. Huumori ja kepeys saavat pahan maailman realiteetit tuntumaan entistäkin synkemmiltä. Toisaalta äärimmäinen julmuus tekee elokuvan hyvyydestä entistä puhtaampaa. Tärkeintä kuitenkin on, että ohjaaja Matthew Vaughn pitää elementit täydellisesti hallinnassaan. Sen sijaan, että hän veisi katsojan sarjakuvamaailmaan, hän tuo supersankaritarinoiden lainalaisuuksia meidän maailmaamme ja saa ne toimimaan uskottavasti.

Teinielämän hupaisasta vaikeudesta, härskistä kielenkäytöstä ja rankasta väkivallasta koostuvan kuoren alla on surumielinen pohjavire. Kostonhimo kierouttaa isänrakkaudesta perverssin suhteen, jossa pikkutyttö yrittää kiinnittää isänsä huomion perhosveitsen käsittelytaidoillaan. Gangsterin poika tulee yrityksistään huolimatta yhä uudelleen työnnetyksi syrjään. Kick-Assin nuoret päähenkilöt ovat yksin maailmassa, jossa tärkeämpää on saada lähetettyä kadulla tapahtuva hakkaaminen YouTubeen kuin auttaa ketään.

Sarjakuvanörtille Kick-Ass tarjoaa kuitenkin myös toivonmurun: Oliko Teräsmiehenkin maailma tällainen ennen kuin yksi sankari saapui antamaan mallia?


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa


Aiheeseen liittyvät elokuvat