Dublinilaisen katusoittajan ja tsekki-immigrantin rakkaussuhteesta kertova musiikkidraama yhdistää lajityypilleen poikkeuksellisen realismin sykähdyttäviin kappaletulkintoihin.
Once lyö alkutahdit KesäKino Engelin avajaiselokuvana 27.6.-3.7.
Elokuvan tuhkimotarina
Hurmaavan irkkufilmin Once takaa löytyvä menestystarina on lähes yhtä sympaattinen kuin itse lopputuote. Kahdella digikameralla kolmen viikon aikana Dublinin sydämessä purkitettu, noin sadan tuhannen euron pientuotanto päätyi voittamaan Sundance-festivaalin yleisöpalkinnon tammikuussa 2007. Pitkin vuotta mainettaan kasvattaneen sleeper-hitin menestys kulminoitui parhaan laulun Oscar-voittoon viime helmikuussa.
Oncen tarina on klassinen poika kohtaa tytön -skenaario, jonka toteutus on raikkaudessaan kuin kulaus jäävettä keskellä paahtavaa aavikkoa. Irlantilainen laulaja-lauluntekijä tapaa katusoittoaan kuuntelemaan pysähtyneen tytön, tsekkiläisen siirtolaisyksinhuoltajaäidin, joka paljastuu itsekin lahjakkaaksi lauluntekijäksi. Pari päätyy soittamaan ja säveltämään yhdessä, mutta riittääkö se vuosisadan rakkausjutun pohjaksi? Once tapahtuu nimittäin tosielämässä, etäsuhteiden ja varhain solmittujen avioliittojen maailmassa, kaukana Hollywood-musikaalien todellisuuspakoisuudesta.
Oncen ohjaaja-käsikirjoittaja ja irkkubändi The Framesin ex-basisti John Carney on itse nimittänyt elokuvaansa “arthouse-musikaaliksi”. Cinema vérité -tyyliin, keskellä rauhoittamattomia katuja ja ihmisvilinää kuvattu elokuva tuntuu yhdistelmältä musiikkidokumenttia ja dogma-ottein tallennettua ihmissuhdedraamaa. Kaunis, fiksu ja koskettava elokuva ei ole tippaakaan sentimentaalinen, vaan aidosti haikea ja herkänoloinen kuin ne vaikeat kysymykset valintojemme oikeellisuudesta sydämen asioissa.
Alan Parkerin The Commitmentsissa (1991) aiemmin näytellyt The Framesin nokkamies Glen Hansard (s. 1970) ja tosielämän tsekki-immigrantti Markéta Irglová (s. 1988) ovat pääosassa kerrassaan valloittavia, aitoudessaan ja välittömyydessään kuin suoraan Dublinin kaduilta poimittuja. Kyse onkin enemmän tai vähemmän omaelämäkerrallisesta materiaalista.
Koulun 13-vuotiaana lopettanut Hansard elätti itseään katusoittajana, kunnes äidin takaamalla pankkilainalla syntynyt demolevy päätyi Island Recordsin edustajan käsiin. Irglová puolestaan tutustui Hansardiin 13-vuotiaana vanhempiensa järjestämillä puutarhajuhlilla, jossa tyttö esitti The Framesin kappaleen Star Star. Seuraavana päivänä Irglová esitti sen lavalla bändin kanssa. Samoihin aikoin kuin Once valmistui, Irglová ja Hansard levyttivät myös albumin yhdessä, elokuussa 2006 julkaistun The Swell Seasonin.
Ei siis ihme, että parin kemia toimii myös valkokankaalla. Intiimien hetkien ohella tämä näkyy ennen kaikkea musiikkiosuuksissa, jotka ovat rosoisia ja sykähdyttäviä tulkintoja peräjälkeen poikkeuksellisen kauniista kappaleista. Etenkin Oscarin parille tuonut Falling Slowly on väreet selkään nostattava suoritus.