Paranormal Activity

GENRE ENSI-ILTA TÄHDET

Demoni piinaa nuorta paria kotivideolle kuvatussa kauhuelokuvassa. Verkkaisesti käynnistyvä

mukadokumentaarinen elokuva rakentuu uskottavaksi ja vahvatunnelmaiseksi painajaiseksi.

Kaksi vuotta sitten kengännauhabudjetilla valmistunut mukadokumentaarinen kauhuelokuva Paranormal Activity sai alkunsa silkasta pelosta. Oren Peli, elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja, sai tarpeekseen pelkotiloista, joita hänelle aiheuttivat niin yölliset oudot äänet kuin Ghostbusters – Haamujengi -elokuvakin. Erään huonosti nukutun yön jälkeen Peli jäi pohtimaan, millaista olisi seurata kameralla makuuhuoneen tapahtumia silloin, kun hän itse olisi unessa ja eniten vaaroille altis. Mitä tallentuisi kameraan?

Peli järjesti oman talonsa uuteen uskoon elokuvan kuvauksia varten ja kulutti tuotantoon kaikkiaan 15 000 dollaria. Käsivaralla kotivideolle kuvattu Paranormal Activity on rosoinen, hitaasti käynnistyvä kauhuelokuva, joka ei erikoistehosteilla herkuttele. Niitä ei edes kaipaa, sillä juuri arkisuus ja viitteellisyys tekevät elokuvasta kiduttavan uskottavan.

Paranormal Activityn ympärillä on kohistu jo pitkään. Elokuva päätyi monien mutkien kautta Steven Spielbergin DreamWorksin sekä Paramount Picturesin haltuun. Alkuun oli tarkoitus tehdä elokuvasta kokonaan uusi versio, jonka Oren Peli olisi itse ohjannut. Mutta kun koeyleisö reagoi alkuperäiselokuvaan harvinaisen voimakkaasti, päättivät suuryhtiöt kokeilla ensin elokuvan pienimuotoista levitystä Yhdysvalloissa. Valikoituun teatterilevitykseen elokuva tuli 9. lokakuuta. Täysimittaiseen levitykseen oltiin valmiita jo viikkoa myöhemmin.

Paranormal Activity alkaa verkkaisesti, mutta vaivihkaa tunnelma rakentuu niin intensiiviseksi, että elokuvan keskivaiheilla toisiaan seuraavia yöjaksoja on jo liki kivuliasta seurata. Selväksi kun käy jo varhain, että jokainen yö tulee olemaan edellistä kammottavampi. Paranormal Activity täyttää hyvän kauhuelokuvan merkit siinä, että elokuvakokemuksesta itsestäänkin muodostuu eräänlainen painajainen.

Katie (Katie Featherston) ja Micah (Micah Sloat) ovat vastikään muuttaneet uuteen kotiin. Nuoripari on hämillään ja hiukan jo peloissaan, sillä unelmatalossa on alkanut tapahtua outoja. Selittämättömät äänet, kolahdukset ja askeleet toistuvat pian joka yö. Micah on ostanut videokameran, jonka linssin läpi koko elokuva nähdään. Katie ei ole ostoksesta lainkaan innoissaan. Myöhemmin selviää, että hän pelkää – ja aiheesta – ”sen jonkin” vahvistuvan entisestään, kun siihen kohdistetaan huomiota.

Talossa vieraileva meedio osaa kertoa, että selittämättömät tapahtumat aiheuttaa demoni. Katie muistaa kokeneensa vastaavaa jo varhain lapsuudessaan. Voimakkaat tuntemukset pahan läsnäolosta ja järkyttävät yhteensattumat Katien elämässä kielivät siitä, että demoni on hänen perässään. Katie ei voi piiloutua tai paeta, vaan hänen on kohdattava pimeä voima, joka vaivaa häntä päivisin ja valvottaa öisin.

Pahan kohtaamisessa kamerasta on suuri apu, vaikka Katie ja Micah, katsojista puhumattakaan, eivät näe demonista oveen piirtyvää varjoa tai lattialle ilmestyviä jalanjälkiä enempää. Tällä kertaa viitteet riittävät. Pahan tuntee.


Aiheeseen liittyvät elokuvat