Puhdistus

GENRE ENSI-ILTA 07.09.2012 TÄHDET

Tarina on liki kaikille tuttu. Sitkeä vanharouva Aliide Truu (Liisi Tandefelt) asuttaa yksin taloaan vasta itsenäistyneen Viron maaseudulla 1990-luvun alussa. Aliiden menneisyyden haamut tulevat lihaksi eräänä iltana, kun nuori Zara (Amanda Pilke) osuu pakomatkallaan hänen pihalleen. Huonoon kuntoon hakattu Zara on paossa Venäjän mafiaa, joka on pakottanut hänet prostituutioon.

Kahta selviytyjää yhdistävät pakon sanelemat epätoivoiset teot. Aliide on kokenut kovia neuvostomiehityksen alkuvuosina. Vaikka aika on toinen, ei sorto ole päättynyt: se on vain saanut uudet kasvot. Vihan ja väkivallan kierre jatkuu vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen.

Antti J. Jokisen ohjaama Puhdistus on monella tapaa onnistunut ja väkevä romaanifilmatisointi. Se on varsin hyvin näytelty ja harkiten ohjattu, ravisteleva ja kouraisevan todentuntuinen. Tulos yllättää ainakin ne, jotka ovat seuranneet elokuvan valmistumista epäonnistumista uumoillen.

Jokisen elokuvan keskiössä on nuoren Aliiden (Laura Birn) raivoisa, pakkomielteinen rakkaus sisarensa Ingelin (Krista Kosonen) aviomiestä Hansia (Peter Franzén) kohtaan. Hans on elokuvan ainoita hyviä miehiä: oikeamielinen metsäveli, jota siskokset piilottelevat lopulta maan povessa kuin kalleinta aarrettaan.

Laura Birn heittäytyy rooliinsa kiitettävän rohkeasti. Hän tekee Aliidesta todellisen: tuntevan ja monisärmäisen naisen, joka on sisartaan neuvokkaampi, mutta myös kyvykäs pahaan. Liisi Tandefelt ruumiillistaa kirpeästi salaisuuksiaan hautovan vanhan Aliiden.

Elokuvan vaikein rooli on langennut Amanda Pilkkeen tulkittavaksi. Jokinen näyttää sen, mistä Sofi Oksasen romaanissa pitkälti vaietaan. Aliiden ja Zaran kohtalot vertautuvat toisiinsa seikkaperäisen väkivaltaisissa kohtauksissa. Zara on alistettu ja hyväksikäytetty ihmiskaupan uhri, jonka on antauduttava aivan paljaaksi myös kameran edessä.

Jokisen ja Marko Leinon käsikirjoitus on varsin uskollinen Oksasen romaanille, vaikka tunnelmasta uupuukin romaanin aikaa venyttävä runollisuus.

Koreasti kuvattu ja napakasti leikattu elokuva ei ainakaan pitkästytä. Toisaalta sekä Hansin että Zaran hahmoon olisi toivonut enemmän tarttumapintaa, enemmän omaehtoista historiaa. Elokuvan rytmi tuskin olisi siitä kärsinyt.

Puhdistus rakentuu näennäisesti ihmissuhteitten varaan mutta etenee kuin jännityselokuva. Vaikka Viron veristä historiaa kuvitetaan elokuvassa paikoin karmivallakin tavalla, voimakkaimmin Puhdistus kommentoi naisen asemaa ja naisiin kohdistuvaa sortoa.

Silti Puhdistus on ennen kaikkea elokuva niistä raskaista valinnoista, joita ihmiset ahtaalle ajettuina päätyvät tekemään. Jos on luontokin julma, on ihmisluonto vielä monin verroin julmempi.



Filmtrailer.com

Aiheeseen liittyvät elokuvat