Son of Saul

GENRE ENSI-ILTA 04.03.2016 TÄHDET

Harvoin elokuva vie mukanaan yhtä intensiivisesti kuin Cannesin viime vuoden Grand Prix -voittaja. Cannesin jälkeen sama teos on voittanut myös parhaan vieraskielisen elokuvan Golden Globen ja vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon.

Son of Saulin kuvat ja tapahtumat ovat yhtä aikaa rusentavan armottomia ja hypnoottisia. Kamera ei poistu hetkeksikään päähenkilöstä, jonka vanavedessä katsoja vedetään syvälle holokaustin painajaismaisiin syövereihin. Elokuva tuntuu yhtä aikaa kaoottiselta sekä jäätävän kontrolloidulta. Unkarilaisohjaaja László Nemesin mukaan se oli tarkoituskin.

Son of Saul tapahtuu kahden vuorokauden aikana – 6.–7. lokakuuta 1944 – Auschwitzin keskitysleirillä. Päähenkilö Saul Ausländer on sonderkommandoon kuuluva vanki, joka osallistuu muiden vankien tuhoamiseen. Kun Saul valmistautuu siirtämään jälleen uutta erää kaasutettuja ruumiita polttouuneihin, hän huomaa näiden joukossa oman poikansa. Tai niin Saul ainakin vakaasti uskoo. Hän yrittää epätoivoisesti löytää leiriltä rabbin, joka voisi lausua ”kaddishin” ja siunata pojan juutalaisten kuolleille tarkoitetulla rukouksella.

Elokuvan inspiraationa toimiva Mark Berin kirja The Scrolls of Auschwitz (1985) koostuu sonderkommandoon kuuluneiden todistajanlausunnoista. He olivat keskitysleirivankeja, jotka pakotettiin vastaanottamaan uusia vankeja, prosessoimaan näitä ja avustamaan heidän tuhoamisessaan. Asema puun ja kuoren välissä ei antanut juurikaan etuuksia, sillä melko pian myös sonderkommandolaiset joutuivat tappokoneistoon, ja heidän paikalleen alistettiin uudet tulokkaat.

Saadakseen aikaan haluamansa visuaalisen ilmeen Nemes halusi kuvata filmille digitaalisuuden sijaan ja käyttää ahdasta, laatikkomaista kuvasuhdetta. Pääosaan hän kiinnitti ensikertalaisen runoilijamaanmiehensä. Ei ihme, että kesti viisi vuotta, ennen kuin elokuva toteutui.

Lopputulos on teknisesti häikäisevä, mikäli holokaustiaiheesta voi ylipäänsä niin sanoa. Son of Saul on elokuvan kerronnallista kielioppia taivuttava ja mullistava akrobatianäyte, jonka tarina jää sen teknisen briljanssin varjoon. Yksinkertainen kertomus omaa totuuttaan ajavasta, alistetusta ja osaksi oman kansansa tuhoamisprosessia pakotetusta miehestä jättää paperilla kylmäksi. Sen teemat apatiasta, pahuudesta ja ihmisen sieluttomuudesta ovat kaikkien holokaustitarinoiden peruskauraa.

Mutta esillepano nostaa Son of Saulin oman lajityyppinsä kärkijoukkoon. Tuntuu käsittämättömältä, että kyseessä on ohjaajan esikoispitkä. Niin kypsällä, itsevarmalla ja huippuunsa hioutuneella kerronnalla 39-vuotias Nemes on elokuvansa valjastanut.

Myös uhkapeli pääosanesittäjän kanssa kannatti. Täysin tuntematon ja siten ilman ennakkopainolastia esiintyvä Röhrig tekee nimiroolissa pysäyttävän suorituksen. Tuntuu ettei kyse ole enää näyttelemisestä, vaan monen lahjakkaan amatöörin tavoin Röhrig ”elää” hahmoaan.


Aiheeseen liittyvät elokuvat