Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka 3D

GENRE , ENSI-ILTA 10.02.2012 TÄHDET

Hollywoodin viime vuosikymmenten merkittävimmistä tarinankertojista ei kukaan ole saanut ylistyksen lisäksi yhtä paljon lokaa niskaansa kuin George Lucas.

Toisaalta; monet Lucasin taiteellisista ratkaisuista ovat omintakeisuudessaan ja yleisöä vastakarvaan silittämisessään ymmärrettävää inhottavaa. Polemiikkia on synnyttänyt esimerkiksi Star Wars -trilogian takaisin lunastamisesta fanien mielistä tekemällä uusia versioita ja julistamalla ne virallisiksi näkemyksiksi.

Tätäkin enemmän kränää herätti uusi Star Wars -trilogia, joka on vihaisten nettipuheiden mukaan mitätöinyt useammankin lapsuudesta Star Warsien tuomat hyvät muistot ja aiheuttanut suunnattomasti mielipahaa pelkällä olemassaolollaan saman nimikkeen alla.

Sarjan ensimmäinen osa aloittaa elokuvakaanonin pahan liittovaltion kuratoimalla kauppasaarrolla, jolla uhataan rauhanomaista Naboo-planeettaa. Kaksi jediä lähetetään neuvottelemaan asiasta, mestari Qui-Gonn Jinn (Liam Neeson) ja padawan Obi-Wan Kenobi (Ewan McGregor). Riitaisiksi osoittautuvat neuvottelut ovat lyhyet, ja kaksikon matka vie Naboo-planeetalle varoittamaan kuningatarta uhkaavasta hyökkäyksestä. Seikkailu jatkuu pitkin galaksin syövereitä.

Elokuvan suurimmat ongelmat löytyvät jo ikonisen aloitustekstin sisällöstä. On vaikeaa keksiä mitään vähemmän jännittävää ja eläytymistä vaikeuttavaa tarinapohjaa kuin kauppapolitiikan kiemurat. Dialoginkirjoittajana tunnetusti kehnonpuoleinen Lucas ei saa politiikkajargonia implementoitua edes etäisesti tarinan sisään jännittävänä elementtinä.

Yksipuolisen paperisten hahmojen kattauksesta syntyy lattea tunnelma. Kun tärkeimpänä sivuhahmona nähdään surullisenkuuluisa Jar-Jar Binks toilailemassa slapstickiaan, ei elokuvasta löydy sivuhahmoa, joka elävöittäisi puisevalla dialogilla täytettyjä kohtauksia kuin Han Solo konsanaan. Särmä ja tarttumapinta ovat kateissa.

Rippeitä Lucasin taidoista löytyy elokuvasta kautta linjan: juonenkuljetus on parhaimmillaan seikkailuelokuvien perinteessä kelvollista, ja lopun miekkailutaistelu on yhä jännittävää ja mukaansatempaavaa katsottavaa. John Williamsin musiikki auttaa useana hetkenä paljon, ja väkisin johdattelemalla saa kohtaukset muistuttamaan jännittävää elokuvaa.

3D-päivitys sinetöi elokuvan vielä negatiivisemmaksi kokemukseksi, sillä syitä päivitykselle löytyy Lucas-asteikollakin vähäisesti. Konvertointi tarkoittaa etualalta muutaman objektin/ihmisen päivittämistä kolmiulotteiseksi loppujen säilyessä kaksiulotteisena. Ainoastaan Tatooinen rakettirekikilpailu hyödyntää efektiä edes jotenkin onnistuneesti.

Parhaat veikkaukset elokuvan päällekäyvään kehnouteen ovat epäilykset työryhmän pelkuruudesta haastaa Lucasin visioita, mikä mahdollisti hänen velloa omissa liemissään ja visioissaan. Näiden näkemysten heikoimmat aspektit pääsevät elokuvassa häiritsevämmin pinnalle kuin koskaan aikaisemmin. Todelliset vastavoimat ja haastaminen jäävät tiehensä, ja tuloksena on puiseva seikkailu.



Filmtrailer.com

Aiheeseen liittyvät elokuvat